29. maaliskuuta 2014

Aurinkoinen lauantai


Tänään on ollut pitkästä aikaa ihanan rento lauantai. Lattiaremontti on valmis, eikä viikonloppuja tarvitse enää käyttää siihen. Heräsin aamulla kuitenkin jo kuudelta ja koska viiden päivän sairastamisen jälkeen tunsin vihdoinkin oloni paremmaksi, oli pakko heti aamupalan jälkeen alkaa siivoamaan. Päivällä lähdettiin tuonne aurinkoiseen säähän käppäilemään. Jaloissa uudet Niken Air Maxit, jotka ostin viime viikolla. Oon niin ihastunut niihin ja lisäksi ne on superhyvät jalassa. Kevään vaunulenkkejä  odotellessa!

Mun on tehnyt niin mieli sushia koko raskauden ajan, mutta koska merilevät ja lohet ei ole olleet vaihtoehtoja, oon vältellyt sushiravintoloita kokonaan. Nyt kuitenkin päätettiin mennä katsomaan, mitä muita vaihtoehtoja siellä olisi tarjolla. Päädyin syömään kana- ja avokadotäytteisiä susheja ja ai että oli niin hyvää!

Käveltiin melko pitkään kaupungilla ja useampaan kertaan piti kyllä pysähdellä, kun tunsin miten pikkupoitsu oikein porasi tietään alemmaksi. Viikon makoilun jälkeen oli kyllä ihana kävellä ja nyt tuntuukin jaloissa taas siltä kuin olisi ollut pitkällä juoksulenkillä. Supistuksia tulee epäsäännöllisesti liikkeessä ja levossa, mutta kipeitä ne ei kuitenkaan edelleenkään ole.


Ihanaa viikonloppua!

27. maaliskuuta 2014

37+0

Tänään mahassani asustaa täysiaikainen vauva, 37 raskausviikkoa täynnä!

Tulin juuri neuvolasta, jonne raahauduin viimeisillä voimillani. Oon nimittäin neljättä päivää nyt kovassa flunssassa. Muhun iski sen Tampereen reissun jälkeen joku pöpö ja koko viikko mennyt sängyllä ja sohvalla maaten, Mustat lesket -maratonin parissa. Kurkkuun sattuu, räkä valuu ja yskittää välillä niin paljon ettei meinaa saada happea. Kun vaan sais tän taudin karkotettua ennenkun vauva päättää lähteä syntymään, ei meinaan ihan hirveästi olisi voimia nyt synnyttää.

Neuvolassa mittailtiin vatsan kasvua, pojan arveltiin tällä hetkellä olevan jo hieman yli 3 kg eli normaalikokoinen vauva edelleen. Poitsu oli laskeutunut ihan alas ja pää oli melkein täysin kiinnittynyt, jotain pientä liikettä sai vielä aikaan. Sykettä se nostatteli ensin vähän huolestuttavan korkeaksi, mutta rauhoittui sitten normaalitasolle.

Sieltä se siis on kohta tulossa, mun oma veikkaus on että ihan laskettuun aikaan ei keritä. Kunhan saisin vaan itseni terveeksi ensin, niin sitten poika saisi mun puolesta tulla vaikka samantien. Alkaapa olla jännää, kohta tavataan <3

23. maaliskuuta 2014

Häähumussa


Lauantaina oltiin juhlimassa häitä. Matkaa Porvoosta Tampereelle kertyy hieman alle 200km ja vähän jännitti miten automatkat sujuu tässä kunnossa. Menomatka meni kuitenkin hyvin ja päädyttiin jäämään paikanpäälle hotelliin yöksi, ettei tarvitsisi kahta reissua ajaa samana päivänä. Päätös oli hyvä, sillä vaikka oli ihanat häät ja oikein piristävää käydä vähän juhlimassa, olin aika loppu illalla palattuamme hotellille. Lipittelin pitkin ruokailua aika paljon sokerilimua, mihin en ole normaalisti tottunut ja poitsu mahassa päättikin sitten pistää kunnon jumppaukset käyntiin. Sen seurauksena toinen kylki oli aikamoisissa kivuissa loppuillan ja oltiinkin sitten jo kymmeneltä nukkumassa.




Hiukset väkersin itse donitsin avulla nutturalle. Asua olin miettinyt jo pitkään ja tykästyin tuohon tummansiniseen äitiysmalliston maximekkoon, mun mielestä tarpeeksi tyylikäs häihin ja ihanan ilmava viimeisillään olevan mahan kanssa.

Oon tässä joitakin viikkoja tuskaillut turvotuksen kanssa ja pientä ahdistusta ollut muuttuneesta peilikuvasta johtuen. Vielä tammikuussa näytin mielestäni melko samalta kuin ennen raskautta (lukuunottamatta siis masua), mutta tällä hetkellä on kyllä kasvoissa, käsissä ja jaloissa aika paljon turvotusta. Tiedän, että se kuuluu asiaan ja viimeisellä raskauskuukaudella oleva nainen harvoin on samoissa mitoissa kuin normaalitilassa, mutta pakko myöntää että kaipaan jo niitä kiinteämpiä käsivarsia takaisin. Mieli kaipaa jo lihastreeniä takaisin arkeen. Kaikesta huolimatta tunsin oloni kuitenkin hyväksi tässä asussa ja mietinkin eilen, että raskaus tekee pakostikin naisen kropasta pehmeämmän ja mun tehtävä on oikeasti vaan nauttia olostani, saanhan sentään kantaa sisälläni jotain maailman ihmeellisintä. Vaikka tänään olenkin vedellyt kotiin päästyämme tyytyväisenä päikkäreitä ja muutenkin olo ollut aika nuutunut, olin kyllä niin tyytyväinen että lähdettiin juhlimaan.

19. maaliskuuta 2014

4 viikkoa laskettuun


Huomenna on viikkoja kasassa 36+0 ja jos poika päättää tulla jo maailmaan niin saadaan synnyttää tuossa 5 min ajomatkan päässä eikä tarvitse enää lähteä Helsinkiin. Tällä hetkellä mulla on tosin sellainen fiilis, että tää raskaus voikin kestää vielä vaikka kuinka monta viikkoa ja kenties jopa paukkua yli lasketun ajan. Mun vointi on nimittäin muuttunut ihan päinvastaiseksi supistusten osalta. Vielä pari viikkoa sitten supistuksia tuli jatkuvasti, alaselkää särki ja särki ja olin varma, että kauan ei enää mene ennenkuin synnytys käynnistyy. No nyt viimeisen viikon ajan supistuksia on tullut todella vähän, vain muutamia päivässä ja ilman mitään särkyjä tai jomotuksia. Mulla oli viimeksi joulukuussa tuo muutama päivässä ja tammi-helmikuussa miljoona päivässä. Kummallista, mutta en valita!

Vaikka väsymys vaivaakin jonkin verran, oon jaksanut nyt puuhastella kaikenlaista. Viimeisen viikon oon ravannut kirpparilla siivoilemassa pöytääni ja tänään kärräsin ylijääneet vaatteet takaisin kotiin ja kellarivarastoon. Oon käynyt kaupoilla ja nähnyt ystäviä. Kävely on sujunut ihan hyvin eikä todellakaan samanlaisissa mahan kiristysmeiningeissä kuin vielä kuukausi sitten.



Maha näyttää ainakin mun omaan silmään aika laskeutuneelta, tuntuu että ylävatsalla olisi tosi paljon tyhjää tilaa ja vauva liikkuu alavatsalla. Turvotukset on lisääntyneet ja paino seilailee vähän edestakas päivän nestelasteista riippuen. Mieliala vaihtelee päivittäin, mutta koska oon pystynyt liikkumaan ihmisten ilmoilla ja puuhaamaan kaikenlaista, on mielikin ollut nyt pääosin virkeä.

Saa nähdä kuinka kauan täällä vielä oleskellaan maha pystyssä. Perjantaina mulla olisi viimeinen tentti yliopistolla ja lauantaina oltaisiin lähdössä Tampereelle hääjuhliin. Lattiat toivottavasti valmistuvat tän viikon loppuun mennessä ja sitten pääsee taas järjestelemään paikkoja kuntoon ja nauttimaan kodin siisteydestä. Nyt tää on ollut sellainen sotkuinen työmaa, että oon mieluummin viettänyt päivisin aikaa muualla kuin kotona. Mutta on se kyllä sen arvoistakin, valkoinen lattia on niin mun mieleen!

17. maaliskuuta 2014

Uudet balleriinat

Koko raskauden ajan olen oikeastaan tehnyt hankintoja ainoastaan kotiin ja vaate-/kenkäpuoli on siinä suhteessa jäänyt vähälle. Nyt kun kevät tekee tuloaan ja raskaus lähenee loppuaan, oon alkanut taas miettimään kuinka ihanaa olisi pukeutua nätteihin vaatteisiin.



Ollaan lauantaina suuntaamassa vieraaksi häihin ja koska korkokengät ovat tällä hetkellä mulle ehdoton NO, päätin lähteä katsomaan josko löytäisin jotkut siistit korottomat kengät, mitä voisi käyttää kesällä muutenkin. Bongasin nämä Michael Korsin yksinkertaiset, mutta siistit balleriinat. Mun kengänkoko on 39 ja nyt jalkojen ollessa turvoksissa kyseinen koko tuntui aika napakalta, mutta otin ne silti, koska seuraava koko tulisi myöhemmin todennäköisesti tippumaan jalasta. Kengät ovat ihanan joustavat ja taipuvaista materiaalia.

Ihana fiilis, kun sai kerrankin hankittua itsellekin jotain ihanaa!

15. maaliskuuta 2014

Vaatevarastojen tyhjennystä


Sain tiistaina lääkärissä hyviä uutisia, muutoksia oli alkanut tapahtumaan, mutta ei kuulemma niin paljoa että olisi pelkoa vauvan pulahtamisesta maailmaan näillä minuuteilla. Tästä innostuneena päätin ryhtyä tekemään jotain, koska pelkkä kotona hengailu saa mut helposti ahdistuksen partaalle. Tämä viikko onkin sitten kulunut vaatevarastoja tyhjennellen. Vuokrasin kirpputorilta pöydän ja yritän nyt päästä eroon kaikista tarpeettomista vaatteistani. Ja kyllä on ollut mieliala paljon virkeämpi, kun on ollut jotain puuhaa! Kannettiin varastosta pari kassillista vaatteita ja lisäksi tyhjensin vaatehuoneesta ne vaatteet, jotka on "ihan kivoja", mutta joita en ole kuitenkaan vuoteen päälleni laittanut. Eli tuskin tulen enää laittamaankaan.

Mun tavoitteena ei ole saada mojovia summia rahaa vanhoista vaatteistani, tärkeintä on että pääsen turhasta eroon. Siksi pistin melko alhaiset hinnat ja kirppariviikon lopussa ajattelin vielä laskea hintoja niiltä osin, mitä on jäänyt myymättä. Selkeästi kirpputorilla myy merkit. Niken treenivaatteet, Converset ja Vagabondit lähti samantien ja tajusin jälkeenpäin, että niistähän olisi voinut pyytää vähän enemmänkin.. Perus H&M:n, Zaran, Vero Modan ja Bikbokin vaatteet sen sijaan saavat selkeästi roikkua rekissä pidempään.

Pöytää saisi jatkuvasti olla siivoamassa, sen verran sotkevaa sakkia näyttää täälläkin kirpparilla asiakkaina pyörivän. Ensimmäisen päivän jälkeen mun pöytä oli sotkettu sikin sokin ja mun vaatteita oli eksynyt vaikka kuinka moneen vieraaseen pöytään. Lisäksi varmaan puolesta vaatteista oli lähtenyt hintalaput pois siinä mylläyksessä ja jouduinkin hinnoittelemaan ne uudestaan sekä kiinnittämään laput paljon paremmin.

Tänään on satanut lunta vaikka kuinka paljon ja saa nähdä miten auto liikkuu tuolla ulkona. Meillä olisi tänään tiedossa lattiaremontin loppuhuipennus eli eteisen ja keittiön lattioiden vaihto. Ensi viikolla kun saadaan listatkin valmiiksi taidetaan olla valmiita projektin suhteen. Uusi lattia miellyttää silmää kyllä niin paljon enemmän, meidän kodista on tulossa paljon raikkaampi ja valoisampi! Tuo oranssinruskea laminaatti näyttääkin nyt niiiin tunkkaiselta valkoisen rinnallla, kun niitä vertailee vierekkäin. Musta ei edelleenkään ole paljoa apua lattianvaihdossa, kun minkäänlaiset kyykkimiset ja nostelut ei onnistu, joten voi olla että lähden tänään etsimään itselleni kevätkenkiä. Vähän huvittavaa tosin etsiskellä kevätkenkiä, kun ulkona sataa noin paljon lunta, mutta oletan että tämä on vain väliaikaista ja kohta saadaan taas nauttia siitä ihanasta keväästä mikä teki jo tuloaan!

10. maaliskuuta 2014

Maanantain olot


Heräilin aamuyöstä supistuksiin, maha oli kivikovana ja selkää alkoi jomotella. Sain kuitenkin uudestaan unenpäästä kiinni ja aamupalalle kömmin vasta seitsemän jälkeen. Koko aamupäivän jomotteli lievästi alaselkää, mutta kotona oleminen tuntui niin turhauttavalta olohuoneen ollessa lattiaremontin vallassa edelleen, että oli ihan pakko päästä haukkaamaan happea. Päätin käppäillä rauhallisesti tuohon lähelle syömään ja kirjakauppaan. Pääsin perille ja koko reissun supisteli aikalailla mutta kotiin selvisin.

Kotiuduttuani siinä sitten keittelin kahvit, söin babyshowereista jäänyttä pullaa (turvallisesti mac-tietokoneen päällä) ja aloitin lukemaan Vuoden mutsi -kirjaa. Pikkuhiljaa tunsin, että alaselkäjomotus alkoi muuttua huomattavammaksi säryksi ja inhottavaksi tuikkimiseksi. No tunne vaan paheni ja paheni, lopuksi pörräsin täällä kotona levottomasti kun missään asennossa ei särky helpottanut. Olin jo melkein tarttumassa luuriin kysyäkseni synnäriltä ohjeita, kunnes kahden tunnin kipuilun jälkeen särky yhtäkkiä hellitti. Nyt oonkin sitten ihmetellyt taas lievemmäksi muuttunutta jomoilua, joka tällä hetkellä tulee vähän aaltoillen. Maha nyt on kivikovana melkein koko ajan. Olo on aika turhautunut, välillä mietin onko nää jutut vaan mun päänsisäistä kun sama epämukava olo on junnannut päällä nyt viikon ja sitten tulee tommonen kunnon kipuaalto mikä säikäyttää kunnolla loppuakseen kuitenkin kuin seinään. Huomenaamulla on onneksi neuvolalääkäri heti aamusta. Silloin ollaan todennäköisesti viisaampia siitä, ollaanko kenties lähipäivinä oikeasti synnyttämässä vai onko tämä vaan jotain ihan muuta.

Tulipa tuossa kipukohtauksen lomassa vedettyä pienet itkupotkuraivaritkin, kun samaan aikaan stressaa tämä tilanne, huolestuttaa vauvan ennenaikaisuuden puolesta ja jännittää ihan pirusti koko synnytys, josta ei juurikaan ole käsitystä etukäteen. Lisäksi oon tänään taas kerännyt kroppaani nestettä järkyn määrän, vettä oon yrittänyt juoda paljon mutta sisäänhän se kaikki jää. Nyt käperryn kyllä kissan kanssa peiton alle katsomaan telkkaria ja iloitsen kuitenkin tärkeimmästä eli siitä, että jokainen hetki jonka saan pojan vielä mahassa pitää on plussaa.

9. maaliskuuta 2014

Baby Shower - juhlat

Eräs ystävistäni mainitsi joskus syksyllä, että he meinaavat järjestää mulle Baby Shower - juhlat ennen lapsen syntymää, joten osasin koko raskausajan aavistella niiden tuloa. Asian oli tarkoitus olla mulle täysi yllätys, L olisi vienyt mut kyläilemään ystävillemme, joiden luona vietetään muutenkin paljon aikaa viikonloppuisin. Tällä viikolla mun supistusten muututtua kuitenkin kipeämmiksi ja ennenaikaisen synnytyksen pelossa ystäväni kuitenkin paljasti minulle, että juhlat ovat tänä lauantaina. Sain tietää missä mun pitäisi olla ja milloin, mutta en esimerkiksi tiennyt ketä juhliin oli tulossa. Oli ihan kiva, että oli mahdollisuus vähän valmistautua ja laittaa siistimpää vaatetta päälle ja meikkiä naamaan. Tavallisesti kun saatan hyvinkin lähteä ystävillemme kyläilemään kotikollarit jalassa ja tukka sekaisin.



Yllätyksenä tuli, että talo oli täynnä mun rakkaita ystäviä. Kaikki olivat päässeet paikalle mun äitiä ja anoppia myöten. Yhteensä meitä taisi olla 15 juhlijaa. Pöytä oli laitettu koreaksi herkuista ja sinisistä koristeista. Ja tällehän mammalle maistui herkut paremmin kuin hyvin!


Juhlissa oli myös ohjelmaa. Ensimmäiseksi availin vieraiden tuomat ihanat lahjat, joita oli ihan mielettömän paljon! Mun piti arvata mikä lahja oli keneltäkin. Aluksi tehtävä tuntui aika vaikealta ja hypistelin hämilläni vaatteita ja leluja. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin arvailemaan mahdollisia ostajia ja osa arvauksista osuikin ihan nappiin.

Tytöt oli myös tuoneet itsestään lapsuuskuvia ja sain arvata kuka oli missäkin kuvassa. Tämä tehtävä oli musta hauskin ja naurettiinkin yhdessä hassuille asuille ja ilmeille. Lisäksi sain vihkon, johon kaikki olivat kirjoittaneet arvailuja vauvasta, mm. vauvan nimeä, syntymäaikaa ja onko vauvan ensimmäinen sana suomeksi vai ruotsiksi. Moni arveli vauvasta tulevan isona insinööri (niinkuin isänsä).


Kaksi ystävääni oli tehnyt upean vaippakakun, johon oli lisätty tarpeellisia juttuja vauvalle.

Vaippakakku sisälsi:
  • vaippoja koossa 1 ja 2
  • talkkia
  • sinkkisuihketta
  • kuumemittari
  • Lanoliinia imetyksen aiheuttamiin haavoihin
  • Pikkuniistäjä -nenänpuhdistin
  • keittosuolaliuosta nenän tukkoisuuteen
  • Panadol -suppoja
  • tutti
  • viltti
  • huppupyyhe
  • puklurättejä
  • kahdet sukat
  • tossut
  • henkareita




Vaatteita saatiin paljon vähän isommissa koissa 62, 68 ja 74, mikä oli hyvä koska niitä ihan pienimpiä vaatteita meillä onkin jo kertynyt melko paljon. Tuohon punaiseen takkiin rakastuin heti, se on niin hieno! Menee todennäköisesti juuri sopivasti syystakkina ensi syksynä. Takki on Zarasta, jossa on mun mielestä tosi kivoja lastenvaatteita, varsinkin pojille.



Kesäksi saatiin paljon bodyja ja lisäksi muutamia ensileluja. Eräs mun ystävistä oli lisäksi itse kutonut ihanat villasukat poitsulle! Vielä jäi lahjoja, joita ei kuvissa näy. Tuntuu ihan joululta, oon vaan koko ajan hypistellyt onnellisena kaikkia ihania juttuja!

Kaikenkaikkiaan juhlat oli täydellisen ihana yllätys. Mulla on kyllä mielettömiä ystäviä tukemassa tätä isoa elämänmuutosta. Kaikkein ihaninta oli kerääntyä yhteen pitkästä aikaa ja nauttia toistemme seurasta. Nauroin eilen niin paljon, että kaikki tämän viikon vuodelevon aiheuttama alakuloisuus kyllä katosi ja oon tänään heräämisestä saakka ollut vain yhtä hymyä. Onnea on omistaa tällaisia ihmisiä elämässä. Nyt täytyykin vaan odottaa, että joku ystävistäni tulee raskaaksi ja pääsen itsekin järjestämään toisille tällaisia upeita yllätyksiä! <3

7. maaliskuuta 2014

Stokke Flexi Bath




Tuskailin jonkin aikaa ammevalintojen kanssa, kunnes törmäsin tähän Stokken kokoontaitettavaan Flexi Bath -ammeeseen. Meillä on niin pieni kylpyhuone, että tavallinen isokokoista ammetta ei mahtuisi siellä säilyttää eikä amme oikein miellyttäisi silmää makuuhuoneen nurkassakaan.

Amme oli musta aluksi vähän hassun näköinen, kun ei vastannut sitä kuvitelmaa mikä lasten ammeista yleensä tulee. Taitettavuutensa ansiosta ammeen säilytys onnistuu kuitenkin missä vaan ja ostaessamme ammetta myyjä kehui sitä hyvin käteväksi kylvetykseen muutenkin. Ostettiin tuohon lisäksi vielä tuollainen vauvan selkätuki, minkä päällä on helppo köllötellä kylvyssä.

Oon yleensä huono tekemään ns. järkeviä ratkaisuja minkään hankintojen suhteen, oon enemmän sellainen fiilis-ostelija. Nyt tein kuitenkin poikkeuksen ja tää oli musta aika järkevä ratkaisu meille. Toivottavasti osoittautuu hyväksi kylpykaveriksi!

Onko kellään kokemuksia kyseisestä ammeesta, positiivisia tai negatiivisia? :)

6. maaliskuuta 2014

Lisääntyvät supistukset

Viime sunnuntaina alkaneet menkkamaiset alaselkäsäryt onkin sitten vaan vahvistunut päivä päivältä ja alan olla jo aika huolissani mahdollisesta ennenaikaisesta synnytyksestä. Selkäsärky tulee supistusten yhteydessä, ja nyt tällä viikolla niitä on tullut päivien mittaan aikamoisella tahdilla. Yöt oon ihme ja kumma saanut nukuttua hyvin enkä ainakaan ole heräillyt supistuksiin, mutta päivisin niitä tulee vaikka kuinka vain makoilisin paikallani.

Eilen aamulla herätessäni olo oli kuin ilmapallolla. Sormukset kiristi ja peilistä katsoi jokasuuntaan pullottava naama. Pissan tulo oli hyvin vähäistä ja vaa'alle noustessani huomasin muutamassa päivässä keränneeni muutaman kilon nestettä. Koko aamun alaselkä jomotti tiuhaan tahtiin supistusten yhteydessä ja alavatsalla tuntui ikäviä vihlontoja. Soittelin neuvolaan päivällä ja pääsin onneksi samantien ylimääräiselle tarkistuskäynnille. Pissa oli puhdas ja paineet 135/76, joten mistään raskausmyrkytyksestä ei ollut merkkejä. Totesivat, että todennäköisesti kroppani on vaan hetkellisesti kerännyt nestettä jostain syystä. Enemmän terveydenhoitaja oli huolissaan noista selkäjomotuksista supistusten yhteydessä ja soittikin sairaalan päivystävälle lääkärille. Siellä sanottiin, että koska viikkoja oli mulla kasassa jo 33+6, ei synnytystä enää 34 viikon täyttyessä esteltäisi vaan vauva saisi syntyä mikäli niin päättäisi, vaikkakin mun synnytyspaikkakunta tulisi tällöin ennenaikaisuuden vuoksi olemaan Helsinki. Mua neuvottiin menemään kotiin, olemaan tekemättä juuri mitään ja odottamaan rauhallisin mielin mikäli synnytys päättäisi nyt käynnistyä.

Täällä sitä makoillaan pienissä hermostuksissa sohvalla ja tarkkaillaan jatkuvasti mahdollisia merkkejä. Supistuksia tulee ja menee, osa on kipeähköjä ja osa ei. Ne tuntuu tulevan aina muutaman tunnin ajan voimakkaammin ja sen jälkeen taas rauhoittuen vähän. Aikaisemmin ei mulla supistukset ole kyllä ottanut näin kovasti hengitykseen, joten selkeästi ne on napakoitunut. Sairaalakassi pakattiin eilen ja nyt vain odotellaan. Mun tavoite olisi päästä ainakin ensi viikon puolelle, tällä hetkellä meidän pieni on vielä niin tavattoman pieni. Ahdistaa vaan kun ei olla vielä päästy minkäänlaiseen synnytysvalmennukseen (suunniteltu vasta raskausviikolle 36) niin oon aika tietämätön tulevasta.

4. maaliskuuta 2014

Mahan kuulumiset



Ensikohtaaminen masutyypin kanssa mietityttää ja jännittää yhä enemmän ja enemmän. Meillä menee ihan kivasti, poitsu liikkuu säännöllisesti ja mä pääsen ihan hyvin sängystä ylös aamuisin. Oon kuitenkin iloinen, että olen jo äitiyslomalla. Yöt menee nimittäin vähän miten sattuu enkä ole päivisin ihan skarpeimmillani. Käyn nukkumaan iltaisiin siinä klo 21 aikaan, mutta sitten saatan yhtäkkiä herätä klo 4 enkä saa enää unenpäästä millään kiinni. Aamupuuhastelujen jälkeen oonkin jo aivan loppu ja viimeistään puoliltapäivin oon vaipuneena jo päiväunille.

Supistuksia tulee edelleen paljon ja kahden päivän ajan niihin on liittynyt selkeää menkkamaista särkyä alaselässä, mitä mulla ei ennen samanlaisena ole ilmaantunut. Supistukset tulee nyt selkästi aaltoillen, tunne korostuu vähän vuorotellen joko vatsan kireytenä tai alaselän särkynä. Selkäjomotus on vielä sen verran lievää, etten sitä varsinaiseksi kivuksi kutsuisi, mutta katsotaan mihin tilanne kehittyy.. Fiilis on ollut vähän outo ja vaikka tämä olisikin vain mun omaa vainoharhaisuuttani, taidan silti lähipäivinä pakata sen sairaalakassin valmiiksi: just in case.

Maha tuntuu ainakin omiin silmiin kasvavan. Painoa tullut pienissä määrin tasaisesti lisää. Herkut tuntuu maistuvan nyt paremmin kuin mikään, mutta varsinaisen ruoan syöminen on vähäisempää. Neuvolasta mulla on nyt tällainen kolmen viikon tauko ja ensi viikolla olisikin sitten loppuraskauden lääkärikäynti.

Kotona olisi vaikka mitä siivottavaa, sekaisia kaappeja odottamassa järjestelijää sun muuta. Tuntuu vaan, että energiatasot on sen verran matalalla että en ole vielä jaksanut ryhtyä oikein mihinkään. Koulutehtäviäkin olisi vielä muutama rästissä ja ne varmaan kannattaisi hoitaa alta pois, ennenkuin koko koulumaailma alkaa tuntua ihan liian kaukaiselta.

Kohta alkaakin jo 35. raskausviikko ja vauvan pärjäämismahdollisuudet kohdun ulkopuolella paranee koko ajan. En edelleenkään usko, että mennään yhdessä koossa sinne laskettuun aikaan asti, mutta aika näyttää. Ehkä oonkin väärässä ja pyörin täällä kotona levottomana yksikseni vielä tuolloin huhtikuun puolivälissäkin. Tällä hetkellä ajatukset ei oikein pyöri enää minkään muun kuin mahan ja vauvan ympärillä, alan olla liian levoton ja jännittynyt keskittymään mihinkään muuhun.

3. maaliskuuta 2014

Hoitopöytä


Meidän hoitopöydän roolia ajaa Ikean Malm-lipaston ja Expedit-hyllyn yhdistelmä. Lipastossa säilytetään vauvan vaatteet ja ne on helppo ottaa esiin samalla kun vaihtaa vaippaa. Lastentarvike-liikkeestä ostin vaipanvaihtoalustan. Hyllyn tasot kaipaa vielä jotakin, mutta ei olla osattu päättää hankitaanko niihin laatikoita vai jotain muuta kivaa koristeeksi.


Säilytyspussukoihin hankin tarvittavia rasvoja ja hoitotarvikkeita. Sinisiin laatikoihin piilotin vaipat ja pesulaput.


Poitsun ensimmäisiä Newbie-neuleita henkarilla. Kengät on L:n 26 vuotta vanhat Niken lenkkarit. Ne on vielä hyvässä kunnossa ja tunnearvonsa vuoksi mahtavat ensikengät meidän pojalle.

1. maaliskuuta 2014

Baby's bed



Siinä se nyt on, pedattuna ja valmiina odottamassa uniasukkiaan. Pakahdun onnesta!