22. elokuuta 2014

4 kuukautta imetystä


Mä en ollut varsinaisesti suunnitellut imetyksen kestoa. Ennen pojan syntymää elin vähän sillä mielellä, että pyrin imettämään ainakin ensimmäiset kuukaudet ja loppu on vain plussaa. Sairaalassa maito nousi hyvin ja viikon päästä synnytyksestä mun rinnat oli niin täyteenpakkautuneet, että olin melkeinpä kauhuissani siitä maitomäärästä. Muistan kuinka menin suihkuun ja rinnat olivat niin täynnä, että ihan sattui. No äkkiähän ne siitä tasaantui ja vastaavista maitomääristä ei ole ensimmäisen kahden viikon jälkeen ollut tietoakaan.

Meillä oli alkuun pieniä ongelmia imetyksessä, syöttöasentoja oli vaikea löytää, mua sattui eikä meinattu päästä rintakumista eroon. Kunnes yhtenä päivänä poika vaan oppi syömään ilman kumia. Miltonin ollessa kuukauden ikäinen, mä sain rintatulehduksen. Mua oli jo viikon sattunut toiseen rintaan syöttäessä, mutta en jotenkin osannut yhdistää sitä alkavaan tulehdukseen. Kunnes sitten 39 asteen kuumeessa hakeuduin päivystykseen. Luulin saaneeni pahan auringonpistoksen, mutta koska se ei mennyt millään ohi, aloin jo itsekin epäillä jotain tulehdusta. Rintatulehdus toisessa rinnassa, tulehdusarvot kunnolla koholla ja ei muutakuin antibioottikuurille. Lääkäriltä sain käskyn ottaa antibiootteja kaksi kertaa päivässä ja pitää tämän jälkeen neljä tuntia taukoa imetyksestä. Viikon ajan pumppailin aamuyön tunteina pulloon maitoa, jotta ei tarvitsisi antaa korviketta antibiootin oton jälkeen. Aina en saanut pumpattua ja annettiin korviketta, mutta poika joi tyytyväisenä pullosta aamupäivisin. Jälkeenpäin mulle kerrottiin neuvolassa, että olin saanut aivan väärää tietoa lääkäriltä eikä mun missään nimessä olisi pitänyt pitää mitään imetystaukoja. Sanoivat vain, että onneksi mun imetys ei kaatunut siihen.

Tulehduksen jälkeen huomasin maidontulon vähän vähentyneen, mutta se lähti aika nopeasti taas uuteen nousuun. Kesän ajan imetys sujui hyvin. Välillä oli rintaraivareita ja tällöin syötin Miltonia samalla kun kävelin ympäri asuntoa, ainoa keino millä sain pojan keskittymään rinnalle. Pumppailun lopetin jossain vaiheessa, koska mun on välillä ollut tosi vaikea saada maitoa pumppaamalla ulos enkä jaksanut enää öisinkään pumppailla. Nykyään mun ollessa poissa on poika siis saanut ihan suosiolla korviketta.

Ja nyt meidän imetys ei enää sujukaan niin kuin aiemmin. Jokin aika sitten alettiin ihmetellä, kun Milton on muuttunut iltaisin niin kovin levottomaksi. Nukuttaminen on vain kestänyt ja kestänyt, vaikka kuinka oon yrittänyt iltaisin syöttää. L sitten yhtenä iltana ehdotti, että mitä jos kokeillaan antaa sille korviketta lisäksi. No poikahan sitten hotkaisi 200ml ja nukahti samantien pullolle. Ihme. Mun maito ei siis enää riittänyt sille. Olin syönyt terveellisen ruokavalion mukaan heinäkuun alusta saakka ja pitänyt välillä herkuttelupäiviä, ruokavalio ei siis ollut nyt muuttunut siitä. Juonutkin olin ihan samalla tavalla. En vain saanut enää poikaa kylläiseksi. Alettiin antamaan iltaisin korviketta aina mun maidon päälle ja sen jälkeen Milton oli aina tyytyväinen ja sai unen päästä kiinni. Päivisin jatkoin normaalisti imetystä. Pojan tullessa neljän kuukauden ikään päätettiin myös aloittaa sosemaistelu, koska tuntui että pelkkä maito ei enää riittänyt, vaan Milton kaipasi jo muuta. Peruna-porkkanasose on otettu hienosti vastaan ja ensi viikolla kokeillaan jotain muutakin.

Nyt huomaan kuitenkin maidontulon vähentyneen vaan entisestään. Eilen joudun antamaan pojalle maitoa jokaisen syötön päätteeksi, ennenkuin tämä tuli kylläiseksi. Se on varmaan meidän oma moka,  kun ollaan tarjottu pulloa niin herkästi, mutta oon huomannut että Milton ei oikein enää jaksaisi keskittyä rinnalle vaan on alkanut suosimaan pulloa. Musta ei vain ole kivaa huudattaa omaa lastani, kivempi se on nähdä kuinka hyväntuuliseksi ja tyytyväiseksi poika tulee saatuaan vatsansa täyteen. Suoraansanottuna en vaan enää tiedä kauan jaksan imettää, kun korvikkeet on kuitenkin aina kaivettava esiin syömisen päätteeksi. Ruokailusta on alkanut tulemaan stressaavaa sekä mulle että pojalle. Yritän nyt vielä hetken, vaikken jaksakaan uskoa että tästä enää uuteen imetysnousuun lähdettäisiin. Poika on jo niin kiinnostunut soseista ja tuttipullosta. Mulla ei ole mitenkään paha mieli siitä, että Milton viihtyy nykyään paremmin pullon kanssa kuin rinnan, läheisyyttä hän kuitenkin multa kaipaa ihan samalla tavalla kuin ennen. Me katsellaan vielä hetki näin, mutta voi olla että ei enää kauaa. Tiedän, että suositus imetyksen kestolle on paljon pidempi, mutta neljä kuukautta täysimetystä on kuitenkin mulle itselleni jo hyvä saavutus.

Onko teillä ollut imetyksessä ongelmia? Kuinka kauan olette imettäneet täysimetyksellä? Miten teillä jatkui imetys soseiden aloittamisen jälkeen?

4 kommenttia:

  1. Musta 4 kuukautta on hyvä saavutus. :) mä ainakin alussa ajattelin, että jos neljä kuukautta jaksan, niin voin olla itseeni tyytyväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo jotkut imettää vuoden, jotku puoli vuotta ja jotkut ei ollenkaan. 4 kuukautta on ihan hyvä, saan olla tyytyväinen että mulla riitti maito tähän asti ja nyt saadaan antaa jo soseitakin :)

      Poista
  2. Meillä poika täyttää 2.9 viisi kuukautta ja täysimetyksellä on, sosetta menee kerran päivässä noin 11-12 aikaan. Enkä ole huomannut mitään vaikutusta imetyksen suhteen:).

    Oma maito onneksi riittää hyvin, sillä en tiedä mitä tekisin jos joutuisin korviketta antamaan kun meidän poika ei pullosta suostu juomaan:/.

    4kk on hyvä aika ja yhtä hyväähän se korvikekin on. Pääasia että lapsi saa masun kylläiseksi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä on siinä mielessä helppoa siirtyillä korvikkeen antoon kun meillä on pullokin kelvannut melko alusta saakka, mutta sekin taitaa tosiaan olla aika yleistä että kaikki vauvat ei sitä pulloa meinaa kelpuuttaa ja silloin on tietysti tärkeää että imetys sujuu :)

      Poista