24. syyskuuta 2014

Lapsiluvusta


Yleisin lapsiluku perheessä taitaa olla kaksi, vaikka nykyään myös kolme taitaa olla aika yleinen lukumäärä. Harvat haluavat vain yhden lapsen, vaikka toki heitäkin on. Kaikilla ei lapsiluku ole kiinni omista toiveista, toiset tulevat helposti raskaaksi ja toiset eivät voi saada ollenkaan lapsia. Meitä onnisti vuosi sitten, luulin että raskautuminen olisi ollut paljon vaikeampaa sillä mulla on aina ollut hyvin epäsäännöllinen kierto. Saamme olla kiitollisia ja niin olemmekin.

Me haluttaisiin ainakin kaksi lasta. Toivottaisiin siis, että meille suotaisiin myös se toinen. Musta olisi ihanaa, että Miltonilla olisi joku päivä sisarus, jonka kanssa jakaa arkea ja juhlaa, toinen joka olisi aina lähellä. Jossain vaiheessa mietin, että haluaisin ehdottomasti kolme lasta, mutta nyt en enää ole varma. Pakko myöntää, että mulle on tärkeää, että pystyisimme tarjoamaan lapsillemme hyvän elintason. Mitä enemmän lapsia perheessä on, sitä enemmän he joutuvat jakamaan. Rakkaus on tietysti tärkeintä, mutta nykyajan materialismiyhteiskunnassa myös lasten kesken esiintyy ihan hirveästi paineita. Mun tarkoituksena ei ole luoda lapsistani materialisteja, mutta yhteiskunta tulee sen tekemään puolestani ihan varmasti. En tarkoita, että lapselle pitäisi ostaa jokainen uusi lelu ja vaate mitä hän haluaa, mutta en siltikään halua että hän joutuisi tyytymään paljon vähempään mitä muut.

Toiset hankkivat lapsia pienellä ikäerolla ja toiset pitävät pidemmän tauon ennenkuin yrittävät toista. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä olla näin, yhden lapsen kanssa. Pystyn antamaan pojalle hänen tarvitsemaa huomiota niin paljon kuin haluan enkä edes olisi vielä valmis uuteen raskauteen. Me ei olla suunniteltu mitään tarkkaa ajankohtaa, koska haluttaisiin toinen vaan mennään fiilispohjalta ja tällä hetkellä nautitaan tästä arjesta kolmen ihmisen ja yhden kissan kesken.


Toivoisimme siis, että se toinen lapsi vielä joku päivä meille suotaisiin. Mutta meillä on kuitenkin jo yksi kultakimpale ja mikäli mulla ei enää olisi mahdollisuutta tulla raskaaksi niin tuhanneen kiitollinen olen tästäkin. Ja tulen aina olemaan.

6 kommenttia:

  1. Itselläkin monesti tullut mietittyä lapsilukua vaikka vasta ensimmäinen on tuloillaan. Oon aina halunnut paljon lapsia, esimerkiksi neljä, mutta saapi nähdä muuttuuko mielipide esikoisen syntymän jälkeen. Ainakaan tämän ensimmäisen jälkeen en kyllä haluu olla raskaana moneen vuoteen koska sen verran raskasta tää on kaikkine oheistuotteineen... Mut siitä mä olen varma että mikäli vain se on meille mahdollista niin toisen haluan :)
    Tykkään muuten ihan älyttömästi sun kirjoituksista, ne on sopivissa mielin ajatuksia herättäviä ja mielenkiintoisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli sama fiilis raskaana ollessani, että sen verran rankkaa se oli fyysisesti että pakko kyllä pitää kunnon tauko ennen kuin seuraavan kerran yrittää raskautua.. :)

      Kiitos paljon, tosi kiva kuulla että tykkäät! :)

      Poista
  2. Itse asiassa me ollaan jo ajateltu jo seuraavaa lasta, vaikkei ole esikoinenkaan vielä syntynyt! ü Yritetään varmaan saada lapset pienellä ikäerolla, että olisi heistä leikkikavereita toisilleen. On ikävä seurata näitä yksinäisiä lapsia, joilla on esim suuri ikäero tai ei ollenkaan sisarusta eivätkä pääse "tarpeeksi" lapsikontaktiin muullakaan tavoin. Mies vitsailee seitsemästä veljeksestä ja ilmoitti alunperin haluavansa 16 lasta.. Minulle riittäisi ihan kaksi kolmekin, ettei tarvitse kahdella autolla liikkua. :) Vaan pääasia, kunhan ensimmäisen maailmaan saisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon samaa mieltä, että on kyllä kiva jos lapsella on leikkikaveri kotona. Siksi mäkään en haluaisi ihan kovin pitkää ikäeroa. Saa nähdä.. :)

      Tsemppiä raskausaikaasi, nopeasti se aika lopulta menee ja pian huomaatte että pieni onkin jo syntynyt! :)

      Poista
  3. Oho, ite kans just äsken julkaisin postauksen lapsiluvusta. Melkein samalla otsikolla.. :D Hupsis :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, great minds think alike :D Hyvä sattuma! :)

      Poista