1. lokakuuta 2014

Asioita, joita tekisin eri tavalla toisessa raskaudessa


Yhdeksän kuukauden raskausaika oli mahtava matka, mutta samalla raskas ja uuvuttava. Oon blogissakin kertonut, kuinka raskaaksi koin mun raskausajan enkä pahemmin nauttinut pallomahasta. En tuntenut missään vaiheessa itseäni hehkuvaksi ja halusin vaan mahdollisimman nopeasti lapseni luokseni. On silti jännä, että nytkun näitä kuvia katsoo jälkikäteen niin tulee jopa vähän haikea olo. Miten eri tavalla sitä voikaan ajatella nyt. Mulla on ehkä jopa vähän ikävä tuota palloa, pakko myöntää. Mikäli joku kaunis päivä voin vielä todeta olevani raskaana, olisi toiveissa elää ja kokea raskausaika hieman erilaisissa fiiliksissä.

Nautin. Mun olisi pitänyt osata nauttia raskaudesta enemmän. Se oli raskasta, mutta olihan se nyt silti ihan hiton hienoa. Kantaa vatsassaan ihmisenalkua. Miksi mä en osannut elää siinä hetkessä ja odottaa rauhallisin mielin tulevaa. En jotenkin edes antanut itseni yrittää nauttia.

En valita koko ajan. Mulla lähti tämä ihan käsistä. Varsinkin alkuraskauden pahoinvointi ja loppuraskauden supistukset ja mielialan laskut sai mut niin älyttömäksi valittajaksi, että ihan hävettää. Sattuu au, en pysty au, tää on ihan kauheeta. Tottakai siitä tuli kahta kauheampaa, kun asennekin oli huono. Tuskin kenenkään raskausaika on superhelppo. Mulla nyt sattui vaan olemaan vähän hankalampia juttuja tielläni, mutta ei niistä silti olisi tarvinnut jatkuvasti jankata.

Hankin enemmän raskausvaatteita. Ostin vain muutamat raskausvaatteet ja käytin niitä päivittäin tai sitten yritin väkisin sulloutua kaapista löytyviin vanhoihin trikoovaatteisiin. Peilistä katsoi tyylitön tuleva mamma ja ahdisti. Seuraavalla kerralla meinaan kyllä panostaa kunnon raskausvaatteisiin. Monissa blogeissa oon nähnyt niin ihanaa raskausvaatepukeutumista, että on kaduttanut etten itse satsannut esimerkiksi muutamaan kivaan mekkoon.

En sorru mässäilemään. Alkuun söin mitä huvitti, olinhan raskaana. Hiilarit maistui paremmin kuin hyvin ja kiloja alkoi kertymään. Vahingosta viisastuneena voin nyt todeta, että alku- ja keskiraskaudessa ei kannata syödä kaksin käsin, sillä loppuraskaudessa niitä kiloja kertyy kyllä vauhdilla, söi sitten paljon tai vähän. Itse turposin ainakin kuin ilmapallo. Ja ei, kilot eivät jääneet synnärille, vaan palasin kotiin samoissa kilolukemissa kuin sairaalaan mentäessä... Onneksi ne siitä lähtivät kuitenkin pikkuhiljaa alaspäin.

Hyödynnän pesänrakennusviettiä paremmin. En todellakaan ole mikään siivousfanaatikko, mutta raskausaikana mustakin kuoriutui siivooja ja järjestelijä. En kuitenkaan toteuttanut kaikkia suunnitelmiani, muutamia hommia odottaa edelleen tekijäänsä. Nämä jutut mun on vielä tehtävä, viimeistään kun oon uudestaan raskaana.

Luotan lääkäreiden sanaan. Jos mulle seuraavassa raskaudessa sanotaan, että supistukset ei tee haittojaan ja saan rauhassa liikkua, niin liikun. En aio pyöritellä pelkoa ennenaikaisesta synnytyksestä mielessäni, vaan meen salille jos siltä tuntuu. Jossain vaiheessa vaan supistelut meni niin älyttömiksi, että en vaan millään voinut uskoa, että niistä ei ole minkäänlaista haittaa.

En yritä vauhdittaa synnytyksen käynnistymistä. Ei sillä kuitenkaan ole mitään merkitystä. Yritin kaikkeni ja kymmenen päivää yli mentiin silti. Tulista ruokaa, ananasta, vadelmanlehtiteetä, kyykkyjä, saunomista ja niin edelleen.. Vinkkejä hain netin syövereistä kaiken maailman keskustelupalstoilta. Oon ollut epätoivoinen. Ja ihan turhaan. "Ei sinne yksikään ole vielä jäänyt" -kommentti oli kuin olikin totta.

8 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä hyvä :) Seuraavalla kerralla sitten viisaampana itsekkin, kun se aika koittaa. Ihania myös nuo massukuvat :`)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos :) Joo kai siitä ensimmäisestä kerrasta aina vähän viisastuu!

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus! Oli pysäyttävää lukea tämä nyt kun on vielä kuukausia edessä, niin muistaa sitten nauttiakin kaiken tohinan keskellä. :) Mun mielestä näissä kuvissa näkyy tyylikäs odottaja. <3 Ja kodikas koti! Pitääkin seuraavaksi tutkia mitä löytyy sisustus-tunnisteen alta! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! <3 Nauttiminen on kyllä niitä tärkeimpiä juttuja, johon itse meinaan kiinnittää huomiota mahdollisessa tulevassa raskaudessa :) Joo sisustusjuttujakin oon aina ajoittain kirjoitellut, juuri postasinkin meidän ruokailutilan uudesta ilmeestä!

      Poista
  3. Mua ärsytti niin paljon, kun ihmiset sanoivat, että _nauti nyt kun vielä voit_. Olen yhä edelleen sitä mieltä, että siinä ei yksinkertaisesti ollut mitään, mistä olisi voinut nauttia! :D Toki toisella kertaa olisi varmaan vähän rennompi ja vähemmän itsekäs. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo "nauti nyt kun vielä voit" -kommentti ärsytti kyllä muakin, varsinkin ihan siinä lopussa kun olin niin kypsä olemaan yksin kotona :D Ei mustakaan se loppuvaihe ollut mitenkään nautittavaa, mutta yritän silti ensi kerralla nauttia raskaudesta ylipäänsä! :)

      Poista
  4. Tekstin alku olisi voinut olla suoraan kun omasta suusta. :D Mua on kaduttanut ihan kamalasti se miten otin sen raskauden. Mä en myöskään nauttinut siitä ollenkaan ja alusta saakka jo alkoi kamala valitus kun sattui muka joka paikkaan ja väsytti ja oli paha olo. Nyt kun tietää millaista se on, niin tietää myös mihin seuraavalla kerralla ryhtyy jolloin ehkä se kynnys valittamiseenkin on suurempi ja osaisi nauttia siitä. Ehkä sen toisen kolmanneksen ajan olin tyytyväinen ja osasin nauttia mutta ensimmäinen ja viimeinen kolmannes oli kyllä ihan kamalaa aikaa ja harmittaa tosi paljon. Oon miettinyt myös vastaavanlaisen postauksen kirjoittamista, pitää varmaan ryhtyä tuumasta toimeen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ihan sama juttu. Ensi kerralla en mäkään todellakaan aio valittaa yhtä paljon! Mutta tuskin siihen on edes niin paljoa aikaa kun on jo toinen lapsi. Ensimmäisellä kerralla jäin niin aikaisin kotiin, että kerkesin jo tylsistyä ihan totaalisesti ja kaikki tuntui kahta kauheammalta kun aika kului niin hitaasti :D

      Poista