7. lokakuuta 2014

Muutama sana terveellisestä ruokavaliosta

Meillä sairastetaan taas, vaikka luultiin tautien jo kaikonneen. Tällä hetkellä oonkin ainut terve meidän perheessä, ainakin toistaiseksi. Pojan kanssa tuli valvoskeltua viime yönä ja jotenkin oma treenimotivaatio ei juuri nyt ole ihan huipussa, kenties ylimääräisestä väsymyksestä johtuen. Siksi ajattelin Mama kuntoon - projektin viikkokatsauksen sijaan kirjoitella hieman tämänhetkisestä ruokavaliostani.


Kolmisen viikkoa sitten lähtiessäni toteuttamaan tätä omaa kiinteytysprojektiani, olin jo muutaman kuukauden ajan syönyt melko terveellisesti. Paino ei kuitenkaan tippunut niinkuin toivoin, vaikka olin luullut imettämisen edesauttavan painonpudotusta. Päätin aloittaa noudattamaan vielä vähän tarkempaa linjaa ja punnita ruokamääräni. Ja aineenvaihduntani tuntui lähtevän heti paljon paremmin liikkeelle. Jossain vaiheessa tajusin, että olin aiemmin syönytkin liian vähän. Nimittäin noudattaessani uutta ruokavaliotani, oon itseasiassa alkanut syömään enemmän. Ruoka on puhdasta ja terveellistä, mutta syön tarpeeksi. Mun kroppa kävi tuossa heinä-elokuussa ilmeisesti jonkinlaisella säästöliekillä eli luulin syöväni hyvin, mutta söin todellisuudessa liian vähän tarpeellisia ravintoaineita ja aineenvaihdunta jumitti.

Tällä hetkellä syön paljon proteiinia, sen ympärille rakennan jokaisen aterian. Aterioita on päivässä viisi ja siitä pyrin pitämään kiinni. Vaikkei aina olisi edes nälkä niin silti syön vielä sen viimeisen iltapalankin. Minkäänlaisia naposteluja en itselleni ole sallinut, sillä se on aina ollut mun heikko kohta. Kuinka helppoa onkaan huomaamattaan kasvattaa päivittäistä kalorimääräänsä popsimalla pari juustoviipaletta tai pähkinöitä silloin kun siltä tuntuu. Eihän niitä lasketa jos ottaa vain vähän, niinpä..

Syön proteiinipainotteisesti, koska oon huomannut sen sopivan mulle hyvin. Rasvaa ja hiilihydraatteja syön taas vähemmän, mutta syön kuitenkin. Itse koen vieraaksi esimerkiksi ruokavalion, jossa hiilareita ei syödä juuri yhtään. Eri ihmisille sopii erilaiset ruokavaliot ja se oma oikea löytyy vain kokeilemalla. Hyvä olo on tärkeää, jos tarkkaa linjaa meinaa noudattaa pidempään. Lauantaiset herkkupäivät on mulle tällä hetkellä erittäin tärkeitä varsinkin henkisellä tasolla. Silloin annan itseni syödä mitä mieli milloinkin tekee eikä ainakaan vielä minkäänlaisia repsahduksia ole sattunut ja oon seuraavana päivänä jatkanut taas terveellisemmällä linjalla. Sunnuntaiaamuisin se aamupuuro raejuustolla maistuukin oikeasti taas niin hyvältä.


Pyrin varioimaan erilaisten ruokien välillä, etten kyllästyisi ainaiseen samaan. Rasvaton maitorahka marjoilla on mun suosikkivälipala, mutta jo sillä syökö ne erillisinä vai tekeekö niistä pirtelöä saa koko välipalan maistumaan erilaiselta eri päivinä. Netistä on myös helppo katsoa erilaisia syötäviä ja vertailla niiden ravintoarvoja.

Vielä tätä projektia olisi tarkoitus jatkaa tarmokkaasti eteenpäin. Kiinteytymistä on nyt alkanut tapahtua jo sen verran, että todennäköisesti tulen lähiviikkoina hieman lisäilemään syömieni ruokien määrää. Musta on hassua, että oon saanut muutamia kauhistelevia kommentteja syömiäni aterioita kohtaan. Siis etkö sä syö leipää? Etkö oikeesti ota mitään kahvin kanssa? Se "kahvileipä" on mun mielestä vähän hassu juttu, miksei sitä päiväkahvia muka voisi juoda ihan sellaisenaan? Itse oon tottunut juomaan iltapäivisin ruoan jälkeen vain sen kahvin, enkä ymmärrä miksi sen kanssa pitäisi aina syödä jotain. Osa on myös ihmetellyt, että näännytänkö itseäni tällä ruokavaliolla. En tosiaan näännytä, kunhan muistan vaan syödä säännöllisesti niin mulla ei yleensä edes kerkeä tulla nälkä.

Loppujen lopuksi käsite "terveellinen ruokavalio" merkitsee eri ihmisille niin eri asioita. Kaikkein tärkeintä on löytää se oma juttunsa ja kuunnella omaa hyvinvointiaan. Vaikkei itse haluaisi syödä tietyllä tavalla, niin se ei tarkoita sitä etteikö se sopisi jollekin muulle. Oma hyvä olo on mun mielestä tällaisissa projekteissa paljon tärkeämpi mittari kuin mikään muu. Tällä hetkellä minäkin voin erinomaisesti juuri näin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti