13. lokakuuta 2014

Perheen liikuntatottumusten vaikutus lapseen


Lasten ylipaino lisääntyy koko ajan. Meitä on kaikenkokoisia ja jokainen lapsi on varustettu erilaisella ruumiinrakenteella. Yleensä ylipaino johtuu kuitenkin lapsen huonoista liikunta- ja ruokailutottumuksista. Se on useimmiten vanhemmista lähtevää, mielestäni tottumukset opitaan kotoa ja ne vaikuttavat lapsen elämään hyvin vahvasti. Oonkin pohtinut viime aikoina paljon sitä, miten suuri vaikutus vanhempien liikunnallisuudella on lapseen. Kiinnostus liikuntaan ja sen tuomaan hyvinvointiin opitaan jo kotona pienestä alkaen. Jos vanhemmat makoilevat kaiken vapaa-aikansa sohvalla, tuskin lapsikaan motivoituu esimerkiksi ulkoilemaan. Jos perheellä on tapana liikkua paljon yhdessä, oppii lapsi todennäköisesti pitämään sitä tärkeänä osana arkeaan. On sanottu, että mikäli 5-vuotias lapsi on erittäin kiinnostunut liikkumisesta, tulee hän sitä todennäköisesti olemaan myös vanhempana.

Itse en lapsena ja nuorena ollut erityisen liikunnallinen. Harrastin tanssia kyllä, mutta koin aina olevani siinä jotenkin kömpelö. Ollaan miehen kanssa hurahdettu liikunnalliseen elämään vasta nyt aikuisiällä, viime vuosina yhä enenevissä määrin. Liikunta ei ole enää pakkopullaa laihemman ulkomuodon ylläpitämiseksi, vaan nykyään se on ennenkaikkea erittäin tärkeä hyvinvoinnin edellytys. Haluaisinkin opettaa lapseni rakastamaan liikuntaa jo pienestä pitäen. En haluaisi hänen kerryttävän lapsuusaikana liikaylipainoa tai tuntemaan itseään kömpelöksi urheillessaan. Lapsen ylipaino voi aiheuttaa pahoja itsetunto-ongelmia ja ikävä kyllä kiusaaminen on kouluissa arkipäivää. En tarkoita sitä, että lapseni pitäisi stressata painoaan tai urheilla jatkuvasti. Tietysti hän on minulle täydellinen juuri sellaisena kuin on. Ihanne olisi kuitenkin saada lapsi nauttimaan liikunnasta ilman stressiä painosta. Mutta on vaan totta, että jo lapsena kertynyttä ylipainoa on vaikeampi saada myöhemmin pois.

Ollaan puhuttu, että pyrittäisiin tulevaisuudessa perheen kesken tekemään kerran viikossa yhdessä jotain liikunnallista. Jotain, josta kaikki pitäisivät. Liikunnallista laatuaikaa yhdessä. Käytäisiin kävelyillä erilaissa paikoissa, uimahallissa uimassa ja laskemassa pulkkamäkeä talvisin. Haluaisin myös pyrkiä kannustamaan lastani kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja olemaan muutenkin aktiivinen. Liikunnasta tulee hyvä olo ja se näkyy varmasti myös lapsen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.

Liikunnan ohella erittäin tärkeässä osassa on tietysti myös ruokavalio. Ruoasta voisin puhua paljonkin ja tulen varmasti avaamaan mielipiteitäni enemmän myöhemmin, kun Milton alkaa syömään isojen poikien ruokia. Kotona syödyn ruoan laadulla on nimittäin mielestäni todella suuri merkitys.

Millaisia liikuntatottumuksia teidän perheessä on? Nauttivatko lapsenne liikunnasta?

6 kommenttia:

  1. Meillä liikutaan joka päivä vähintään 3 tuntia. Lisäksi käydään jumpassa ja viikonloppuisin puuradalla :)
    Mä en tunne yhtäkään lasta joka ei nauttisi liikunnasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan liikunnallista arkea teillä! Meillä on arkipäivisin omia liikuntaharrastuksia, mutta viikonloppuisin pyritään liikkumaan koko perhe yhdessä :)

      Kyllähän suurin osa lapsista liikunnasta onneksi nauttii!

      Poista
  2. Meillähän ei vielä lapsia ole muutenkuun täällä masussa, mutta tätä samaa aihetta oon myös ehtinyt pohtia itsekseni sekä yhdessä miehen kanssa. Samoilla linjoilla ollaan ja ollaan molemmat oltu lapsesta asti tosi aktiivisia liikkujia ja ollaan edelleen (paitsi mä nyt raskausaikana liitoskipujen ja supistelujen takia). Kotoahan se kaikki lähtee, harva lapsi joka kotona on kokenut liikkumisen ilon vihaisi sitä tulevaisuudessa :) kaikki ei toki nauti samoista asioista liikunnan suhteen, mutta tarjoamalla lapselle mahdollisuuden kokeilla monipuolisesti löytyy varmasti ainakin joku suosikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en pystynyt raskausaikana kunnolla liikkumaan, mutta nyt raskauden jälkeen innostus onkin taas ollut suurta :) On kyllä tärkeää tarjota lapselle mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia, jotta se itseä kiinnostava juttu löytyisi eikä harrastaminen olisi mitään pakkopullaa! :)

      Poista
  3. Olen törmännyt aika paljon sellaiseen, että terveydenhoitajat ruotivat lapsen ylipainoa lapsen kuullen, mikä on minusta väärin. Sehän kun ei ole lapsen vika (riippuen iästä), jos ylipainoa on kertynyt. Asiaa ei minun mielestäni tarvitsisi esittää lapsen kuullen, koska hän ei ymmärrä mitä ylipaino merkitsee ja kokee sen vain negatiivisena kalskahtavan korvaan. Ylipaino pitäisi hoitaa aikuisten toimesta keskittymällä ensin ruokavalioon ja kannustamalla liikuntaan.

    Liikunta on ehdottoman tärkeää opettaa jo kotona! Minua niin naurattaa kun poju on ottanut mieheltä mallia ja tekee vatsalihasliikkeitä lattialla :D Ulkoilu puistossa tai vain kävellen on myös oivaa vielä tämän ikäiselle :) Olisin halunnut mennä kansalaisopiston liikuntakurssille pojan kanssa, mutta olen itse vielä niin vaivainen että ajattelin jättää sen toistaiseksi väliin. Odotan jo innolla että poika pääsee kokeilemaan erilaisia liikuntaharrastuksia ja toivottavasti innostuu löytämään sen omansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon samaa mieltä, että lapsen kuullen ei pitäisi ylipainoisuutta pohtia, vaan ennemminkin keskittyä vanhempien kanssa keskustelemaan liikunta- ja ruokavaliotottumuksista ja niiden muokkaamisesta. Ja puistoilu sekä paikasta toiseen käveleminen on kyllä hyvää liikuntaa lapsille ja ylipäänsä ulkona leikkiminen :)

      Hih, teidän poika onkin sitten heti alkanut ottamaan mallia isästään! :D Mun mies sanoi jo, että koska saa ottaa pojan mukaan salille ja vastasin, että sen harrastuksen kanssa on kyllä parempi odottaa vähän pidempään.. :D

      Poista