20. lokakuuta 2014

Vanhempien oma aika

omaaika2
omaaika1

Vietin tänään taas illan syksyllä aloittamani teatteriharrastuksen parissa ja sen aikaansaaman energiaryöpyn innoittamana päätin kirjoittaa itselleni tärkeästä asiasta eli siitä omasta ajasta.

Parhainta on viettää aikaa Miltonin kanssa. Nautin lapseni seurasta, jutuista mitä teemme kahdestaan, aurinkoisista hymyistä ja yhteisistä nauruistamme. En kuitenkaan ole äiti, joka viettää kaiken aikansa lapsensa kanssa. Koen nimittäin, että olen parempi myös äitinä kun saan tehdä ihan omiakin juttuja säännöllisesti. Lapsellani on isä, jonka kanssa hän viihtyy yhtä hyvin kuin minunkin kanssa ja lisäksi muita läheisiä ihmisiä joiden seurassa hänellä on hyvä olla.

Käyn salilla yleensä kolme kertaa viikossa. Viivyn poissa yhdestä kahteen tuntia, jonka aikana poikaa yleensä hoitaa joko isä, mummi tai famo. Lisäksi vietän maanantai-illat poissa kotona, jolloin Milton on kotona isänsä kanssa kaksistaan ja on jo nukkumassa kun palaan kotiin. Muuten otan melkeempä kaikkialle pojan mukaani, lukuunottamatta satunnaisia käyntejä esimerkiksi kaupassa. Silloin tällöin ollaan vietetty miehen kanssa kahdenkeskistä iltaa elokuvissa tai syömässä käyden ja isovanhemmat ovat tuolloin olleet meillä kotona hoitamassa poikaa. Kaksi kertaa olen ollut juhlimassa ystävien kanssa ja ihan käytännön syistä nukkunut yön muualla kuin kotona. Jatkuvalle bilettämiselle ei ole tarvetta, mutta silloin tällöin se kyllä piristää.

Meillä on siitä hyvä tilanne, että apukäsiä ja innokkaita hoitajia on ollut tarjolla. Saadaan poika helposti hoitoon, eikä ongelmia ole ollut. Milton on viihtynyt erinomaisesti esimerkiksi isovanhempienkin seurassa. Ollessani poikani kanssa olen täysin läsnä, mutta pääsen viikossa useamman kerran myös omiin harrastuksiini. Uskon, että sillä on suuri vaikutus siihen, että olen kokenut vauva-arjen niin helppona. Tässä suhteessa voidaan sanoa, että muutto takaisin kotipaikkakunnallemme oli kyllä hyvä juttu, apu on nyt aina lähellä.

Tiedän viettäväni ehkä enemmän aikaa omien juttujeni parissa kuin moni muu äiti. Meitä on niin moneen lähtöön ja joku toinen ei ehkä tarvitse yhtä paljon omaa aikaa. Kaikilla ei siihen ole edes mahdollisuutta. Meidän koko perheen yhteinen aika keskittyy viikonloppuihin, arki-iltoina me vanhemmat harrastamme enemmän niitä omia juttuja ja toinen on tällöin pojan kanssa. Välillä toki käymme iltaisin myös kävelyllä kaikki yhdessä.

No miten sitten ne hetket kun poika nukkuu? 

Milton on alkanut nukkumaan nyt kolmet päiväunet päivässä ja ne ovat kestoltaan 30min-2h. Oma päivittäinen aikani on siis lisääntynyt paljon siitä mitä se vielä kesällä oli, silloin päiväunet olivat vain pieniä torkahteluja. Pojan nukahtaessa päiväunille keitän yleensä kahvit (sitä menee nykyään paljon), luen muiden blogeja, pesen pyykkiä, pyöritän tiskirumbaa, teen ruokaa tai juttelen puhelimessa. Usein yhdet päiväunet vierähtävät vaunulenkillä.

Iltaisin Milton simahtaa viimeistään kahdeksan maissa. Teen itselleni iltapalaa ja kirjoittelen blogipostauksia tai selailen nettiä muuten. Käyn suihkussa ja katselen tv:tä. Välillä katsotaan miehen kanssa jotain ohjelmaa yhdessä, jos sattuu olemaan jokin kumpaakin kiinnostava. Mies menee nukkumaan yleensä aikaisin, jonka jälkeen jään vielä itse hengailemaan muutamaksi tunniksi kunnes kömmin sänkyyn ja nukahdan samantien.

Oma aika antaa energiaa olla hyvä äiti ja tarjota lapselle sitä mitä hän tarvitsee. Vaikka tykkäänkin kotona olosta niin harrastuksissa käyminen on tärkeää ja antaa itselleni niin paljon lisäboostia arkeen. Salillakäyminen virkistää mieltä kummasti, saatan sinne mennessäni olla väsynyt ja alakuloinen, mutta palatessani kotiin olenkin energiaa puhkuva, kuin uusi ihminen. Teatterista nyt puhumattakaan, sieltä tullessa ei vaan mitenkään voi olla huonolla tuulella. Näistä pidän kiinni, hyvällä omallatunnolla.

Miten te vietätte omaa aikaa ja kuinka usein?

4 kommenttia:

  1. Oon ihan samoilla linjoilla sun kanssa. Kun saa vähän omaakin aikaa, on paljon parempi ja energisempi äiti. Mäkin vietän oman aikani lähinnä kuntosalilla, 3-4 kertaa viikossa. Ne hetket piristää kummasti hektistä arkea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin piristää ja liikunnasta tulee muutenkin niin hyvä olo, että se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin! :)

      Poista
  2. Minäkin liputan oman ajan puolesta. Itse tarvitsen sitä, lähinnä se on kahvihetki ystävän kanssa tai shoppailukierros ihan omassa rauhassa. Ennen raskautta (ja toivottavasti myös jälkeen) kävin myös salilla. Yhtä tärkeää on mielestäni kahdenkeskeinen aika miehen kanssa, me käymme yleensä elokuvissa ja ravintolassa syömässä. Näin kodinpyörittämistä jaksaa taas ihan eri tavalla :)

    Blogi löytyy nykyään täältä hulivilini.blogspot.fi ja arvonta on menossa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oon samaa mieltä, että yhtä tärkeää on myös se kahdenkeskinen aika silloin tällöin! :) Pystyy keskittymään toiseen ihan eri tavalla kun on hetken ihan vaan kahdestaan :)

      Mun täytyykin vaihtaa blogisi uusi osoite lukulistalle!

      Poista