2. joulukuuta 2014

Ei muutakun liikkumaan, myös joulukuussa


Joulukuussa on ilmeisesti jotain ihmeellistä, sillä mieliala muuttui samantien pirteämmäksi kuun vaihtuessa. Tai sitten meihin on vaan liian vahvasti iskostunut ajatus synkästä marraskuusta, että mieliala on väkisinkin matalalla. Mutta eilen aamulla avatessani sälekaihtimet, ulkoa tulvi pitkästä aikaa valoa sisään. Laittaessani poikaa päiväunille jouduin vetämään sälekaihtimien eteen verhot, sen verran kirkasta huoneessa oli auringon pilkistellessä kaihtimien väleistä. Siitä tuli heti hyvä fiilis.


Meidän sunnuntait on koko syksyn ajan olleet vähän liian kiireisiä. Viime sunnuntaina oli pitkästä aikaa ihan hyvin aikaa käydä kolmistaan kävelemässä. Uskaltauduttiin jopa puistoon ensimmäistä kertaa keinumaan.

Pakko myöntää, että ollaan vähän lipsuiltu päivittäisistä vaunulenkeistä viime viikkoina. Vaatekerrastojen pukeminen on hikistä puuhaa, kun toinen vänkää vastaan minkä pystyy ja tumppujen laittaminen käsiin tuntuu välillä melkein mahdottomalta tehtävältä. Ja juuri kun luulee saaneensa molemmat tumput käteen niin toinen on jo nappastu pois. Muutenkin päivien rytmittyessä ruokailujen ja unien ympärille, on jotenkin niin helppoa vaan jäädä kotiin. Olen kuitenkin päättänyt nyt ryhdistäytyä tämän asian suhteen ja tästä eteenpäin viedä pojan ihan joka päivä ulkoilemaan. Tänäänkin kävin itse aamulla salilla mummin hoitaessa hetken poikaa, mutta Milton on hengaillut vaan sisällä, joten eiköhän me kävelemään lähdetä kunhan poika tuolta uniltaan herää.


Tällä viikolla meilläkin olisi tarkoitus loihtia joulun tunnelmaa tänne kotiin, minkäänlaisia jouluvalojakaan ei ole vielä viritetty. Onnistuin kuitenkin kantamaan muovikuusemme ja joulukoristekassin valmiiksi tuohon eteiseen, joten tänään tai huomenna olisi hyvin aikaa koristelupuuhille. Kuinkahan kauan se kuusi pysyy pystyssä? Meillä nimittäin noustaan nyt koko ajan seisomaan jotain vasten, eikä ole väliä mikä se on mistä pitää kiinni ylhäällä pysyäkseen.


Joulukuussa meinaan joulukoristelujen lisäksi rauhoittua, juoda glögiä ja nauttia mahtavan vuoden viimeisestä kuukaudesta täysin rinnoin. Aion ryhdistäytyä hyötyliikunnan suhteen ja keskittyä paremmin salitreeneihinkin, viimeiset pari viikkoa olen siellä kyllä käynyt, mutta mennyt treenien suhteen vähän sieltä missä aita on matalin.

Tässä kuussa olisi tarkoitus myös lähteä ensimmäiselle junareissulle pojan kanssa kahdestaan. Jännää.

Ulkoillaanko teillä joka päivä? Tekeekö mieli aina ulos vai jäättekö helposti oleskelemaan sisälle?

13 kommenttia:

  1. Ei ulkoilla joka päivä, vaikka pitäisi! Odotan innolla (ja jännityksellä) minkälainen uloslähtörumba on edessä kunhan kuopusta saa viedä ulkoilemaan. Aina ei vaan jaksa, ja se lähinnä riippuu siitä miten hankalalla tuulella taapero sattuu olemaan... Joulukuun suunnitelmasi kuulostavat hyvältä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, välillä on vaan helpompi jäädä kotiin. Ja nyt vielä varmasti talvi tästä kylmenee, niin lisää pukemista on luvassa! :D

      Poista
  2. Ei ulkoilla joka päivä. Jotenkin se lähtemisen kynnys on niin suuri, ja itse en oikein yksin tykkää lähteä ulos, sitten taas kun mies on päässyt töistä onkin jo niin pimeätä että ei viitsi lähteä pilkkopimeään.. Pitäisi ryhdistäytyä tässä asiassa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin nyt tulee jo niin aikaisin pimeää. Itsekin kyllä tykkään vaunuilla enemmän valoisalla kuin pimeällä.. :)

      Poista
  3. Ei mekään enää käydä joka päivä ulkona. Vihaan yli kaiken sitä pukemista! :D eikä se enää kahden kanssa oo aina niin helppoa kun yritän hikisenä toppavaatteissa pukea karkuun juoksevan esikoisen ja pää punaisena huutavan vauvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että kahden kanssa on vielä suurempi kynnys tuohon pukemisrumbaan ryhtymiseen. Mulla on sentään vaan tuo yks puettava, ja meilläkin menee lähtemiseen vaikka kuinka kauan aikaa :D Muistelin tänään kesää, miten helppoa se oli lähteä lapsen kanssa ulos tosta noin vaan.. :)

      Poista
  4. Hei Emmi! Kiitos kivasta blogista, löysin tänne vasta hiljattain! Pohdin juuri samaa ulkoiluteemaa omassa blogissani (http://uraaidinruuhkavuodet.blogspot.fi/2014/11/kaamosajan-selatysvinkit-osa-1-ulkoile.html) Koululaisten kanssa ei enää ulkoilu valitettavasti ole itsestäänselvyys, vaikka se aina tekee hyvää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva että tykkäät blogistani :) Täytyykin lukea sunkin postaus aiheesta. Juu, uskon että koululaisia voi ehkä välillä olla vaikeampi saada ulkoilemaan, tuon puolivuotiaan kun voi vaan napata mukaan ulkoilemaan :)

      Poista
  5. Yleensä sadepäivinä jäädään kotiin, mutta muuten ulkoillaan lähes päivittäin, paitsi jos on kyläilypäivä tms. Ja tämä johtuu ihan vain siitä, että koirien on päästävä lenkille. Onneksi koirat ovat minulle sopivia eivätkä tykkää ulkoilla vesisateessa! :D Pieni tihku ei toki haittaa, mutta en kyllä kaatosateeseen lähde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin varmasti tulee ainakin aina lähdettyä, kun koirien on päästävä ulos! :) Minäkään en kyllä sateella tykkää ulkoilla, silloin jäädään ihan suosiolla sisälle.. :)

      Poista
  6. Kiva blogi, liityimpä lukijaksesi :)

    Ei tuu lähettuu joka päivä pihalle vaik tosiaa pitäis. Täällä skipataan ulkoilut liian synkkien ja märkien säiden takia. Kivempi sisällä valossa touhuta jotain.. tänään on kyllä pakko lähteä ulos, kunhan poitsu herää lounaalle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *kun näyttävästi arskakin paistaa*

      Poista
    2. Kiva juttu, tervetuloa lukijaksi! :) Tänään oli täälläkin aivan ihana ilma, oli heti paljon mukavempi ulkoilla!

      Poista