19. joulukuuta 2014

Eräs tavallinen arkipäivä

6:00 Herään viereisestä huoneesta kuuluvaan kitinään. Avaan varovasti silmäni, väsyttää ihan tavattomasti. Huhuilen miestä, että tämä tajuaisi mennä laittamaan pojalle tutin suuhun. Ei vastausta, mitään ei tapahdu. Vilkaisen kelloa. Se onkin jo 6!! Mies onkin lähtenyt jo töihin. Luulin kellon olevan vasta 5. Nousen ylös ja tepastelen pojan huoneeseen. Siellä se istuu pinnasängyssä, kitinä loppuu kun saavun paikalle. Nappaan pojan syliini, käydään hakemassa kuiva vaippa ja lämmittämässä maitoa. Lasken pojan meidän sängylle ja koitan itse heräillä vähän paremmin samalla kun poika juo tyytyväisenä maitoaan. Pullo on pian tyhjä ja Milton yrittää kömpiä ylitseni pois sängystä. Kai se on noustava.

 

6:30 Hääräilen hetken keittiössä ja poika leikkii sillä aikaa leluillaan. Kiinnostus joulukuusta, tietokoneen johtoa ja kissanruokakuppeja kohtaan kasvaa kuitenkin sen verran suureksi, että päätän nostaa pojan syöttötuoliin odottamaan aamupalaa. Valmistan pojalle kaurapuuroa ja lisään joukkoon vähän hedelmäsosetta. Teen myös itselleni puuroannoksen.

6:50 Aletaan syömään. Lastenohjelmat alkavat ja Milton vilkuilee jatkuvasti olkansa yli telkkaria päin. Muutaman kerran kehoitan häntä kääntymään pöytään päin, mutta kehoituksen haihtuvat ilmaan. Sammutan telkkarin. Jatketaan syömistä rauhassa. Aamupalan jälkeen pesen pojan hampaat, Milton ei siitä innostu.

Nostan pojan leikkimään olohuoneen lattialle, otan itselleni kupin kahvia ja istahdan sohvalle.


7:50 Puolisen tuntia leikittyämme alan huomaamaan pojassa väsymisen merkkejä. Milton alkaa kaatuilla herkemmin ja haluaa syliin, itkettää. Nappaan pienen määrän maitoa mukaan ja vien pojan nukkumaan. Milton nukahtaa nopeasti sänkyynsä.


Istun hetken tietokoneella, jonka jälkeen meikkaan ja vaihdan kotivaatteet vähän siistimpiin vaatteisiin. Famo tulee käymään. Syödään vähän edellisen päivän kotikutsujen tarjoiluja ja jutellaan. Odotellaan, että poika heräisi.


10:30 Pojan huoneesta alkaa kuulua huhuilua. Hyvien unien jälkeen vastassa odottaa hymyilevä pikkumies. Vaihdetaan päivävaatteet päälle ja lämmitän pojalle lounasruokaa. Famo syöttää Miltonin. Päätetään lähteä kaupoille etsimään joululahjoja.


11:15 Ulkona on vähän pakkasta. Milton viihtyy vaunuissa. Vieläkin meillä on vaunututti käytössä, pitäisiköhän siitä jo pikkuhiljaa luopua. Käppäillään joen yli kaupoille.


12:00 Lahjoja ei löydy ja poika alkaa hermostua vaunuissa istuskeluun sisällä. Milton sanoo kovaan ääneen "tää-tää-tää" ja vääntää selkäänsä kaarelle. Päätetään mennä syömään. Meille ruokaa ja pojalle maitoa. Kaivan laukusta muutaman lelun ja poika leikkii niillä tyytyväisenä sen aikaa kun me syödään.

Milton alkaa osoittaa väsymisen merkkejä. Käyn itse vielä muutamassa kaupassa, famo jää työntelemään vaunuja ulos. Löydän miehelle joululahjan, jes! Kun palaan, on poika unessa. Lähdetään rauhallisesti kävelemään kotia kohti. Milton herää samantien kun saavutaan alakertaan.


14:00 Hengaillaan olkkarissa. Milton yrittää nappailla tavaroita pöydiltä ja hieroskelee silmiään vähän kiukkuisena. Päiväunet jäivät siis liian lyhyiksi.. Olisi vaan pitänyt olla kotona iltapäivän päiväuniaikaan.

Syödään välipalaa. Harjoitellaan sormiruokailua, pilkon pojalle pieniä paloja omenaa ja avokadoa. Suurin osa paloista tippuu lattialle. Autan poikaa syömisessä.


15:00 Keitän kahvia ja siivoilen keittiötä. Laitan Miltonin siksi aikaa kävelytuoliin ajelemaan. Poika viihtyy siinä hyvin ja rämpyttää soivia nappuloita. Gunvald-kisu seurailee meidän tekemisiä.

15:30 Milton on edelleen väsynyt, joten päätän yrittää nukuttaa häntä uudelleen. Puolisen tuntia yritän, mutta poika ei rauhoitu yksin sänkyyn, ei syliin eikä silitykseen. Luovutetaan ja mennään takaisin olkkariin. Otan itselleni kahvia. Milton jatkaa leikkejä lattialla.


16:30 Aika alkaa kulua hitaammin. Vilkuilen kelloa ja odotellaan pappaa kotiin. Miehellä on tänään salipäivä, joten saadaan odotella häntä vähän pidempään. Makoilen pojan seurana matolla ja katson sivusilmällä telkkarissa pyöriviä ohjelmia.

17:00 Syötän pojalle ruokaa. Milton on edelleen väsynyt. Miksi en saanut sitä nukahtamaan uudelleen? Enää ei ainakaan kannata nukutella. Juttelen puhelimessa, poika yrittää napata puhelinta korvaltani. Hetken päästä joulukuusesta irrotellaan jo palloja.

18:00 Mies tulee vihdoin kotiin ja huokaisen helpotuksesta. Väsyttää. Milton kuulee pappan äänen ja konttaa vauhdilla eteiseen, nostaa kädet ylös ja sanoo "hii"! Mies nappaa hänet syliinsä.

2 kommenttia:

  1. Näitä päiväpostauksia on ihana lukea :) Saa ihan eri tavalla kurkata toisen ihmisen arkeen ja päivän kulkuun, kuin normipostausten kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tykkään aina lukea näitä blogeista, ihan samaa mieltä! :)

      Poista