4. tammikuuta 2015

Lupaan yrittää

Koen sanan lupaan aika vahvaksi ilmaisuksi. Siitä tulee mieleen jotain ehdotonta ja peruuttamatonta enkä siksi käyttäisi sitä minkä tahansa asian yhteydessä. Olen itse sen verran tuuliviiri ihminen, etten uskalla tässä elämässä paljoa lupauksia ladella, mieli muuttuu välillä niin nopeasti, ettei kerkeä perässä pysymään. On kuitenkin asioita, joita myös minä pystyn lupaamaan. Tai ainakin lupaan yrittää.



Lupaan yrittää ymmärtää muita ihmisiä paremmin. Ajatella muiden tekemiä ratkaisuja heidän kannaltaan, ymmärtää paremmin että me kaikki ollaan erilaisia. Vuosi 2014 oli monelta osin rikas, opettavainen. Tapahtui paljon asioita, joista saan olla kiitollinen. Vuosi sisälsi kuitenkin ajoittain myös hetkiä, jolloin en ymmärtänyt muiden käytöstä. Hetkiä, jolloin olisi tehnyt mieli avata suu ja sanoa eihän tämän nyt näin kuulu mennä. Viime vuoden jälkeen voin onneksi sanoa ainakin osittain oppineeni irrottautumaan siitä pakottavasta tarpeesta jatkuvasti tulkita muiden käytöstä. Hyväksymään sen, etten itse pysty vaikuttamaan kaikkeen, vaikka kuinka haluaisin.

Lupaan yrittää osoittaa rakkautta läheisimmilleni heidän tyylillään eikä ainoastaan omalla tyylilläni. Monta vuotta siihen meni, ennenkuin opin tajuamaan että mieheni arvostaa paljon enemmän tekoja kuin sanoja. Kerron esimerkin: Kuukausi takaperin olimme lähdössä jonnekin kahdella autolla ja menin etukäteen ulos raivaamaan lumet pois kinosten alle hautautuneen autoni päältä. Samalla päätin putsata miehenkin auton lumista ennen sisälle paluutani. Palatessani mies tuumasi, että hän taitaakin puolestaan seuraavaksi mennä tekemään saman omalle autolleen. Kun kerroin tehneeni sen jo, näin kuinka iloiseksi olin toisen tehnyt. Pieniä juttuja, mutta silti niin tärkeitä. Tänä vuonna lupaan yrittää tehdä tällaisia pieniä rakkaudenosoituksia päivittäin. Pojalleni tietysti noutaisin vaikka kuun taivaalta, jos pystyisin. Tulevan vuoden aikana opin varmasti tuntemaan lapseni yhä paremmin, oppimaan huomaamaan mistä asioista hän pitää. Haluan kaikin mahdollisin keinon tarjota hänelle sen onnen mitä hän tarvitsee.



Lupaan yrittää tiuskia vähemmän ja olla ystävällisempi. Joskus tekisi mieli olla viilipytty, eikä näin temperamenttinen ihminen. Välillä hermostun nollasta sataan ja tiuskimisesta on tullut paha tapa. Sitä vain useammin toimii ennenkuin ajattelee ja jälkeenpäin harmittaa. Ja yleensähän ne tiuskinnan kohteet ovat juuri niitä ihmisiä, jotka välittävät eniten. Sen ei pitäisi olla niin.

Viimeisimpänä, muttei lainkaan vähäisimpänä: Lupaan yrittää elää vielä enemmän hetkessä. Haluan tulevana vuonna nauttia jokaikisestä pienestä onnen hetkestä täysin rinnoin enkä vain elää päivästä toiseen aina seuraavaa päivää ajatellen. Eilen huomasin, kuinka poikani oli oppinut ketterästi kävelemään sivuttain pöydästä kiinni pitäen. Tänään salilta kotiin tullessani seurasin eteisestä kuinka isä ja poika leikkivät kahdestaan olohuoneessa ja poika kikatti riemusta. Tänään nukuttaessani poikaani tunsin kuinka pieni lämmin käsi silitti hellästi rannettani ennen uneen vaipumista. Pieniä, mutta täydellisiä hetkiä, jotka saivat sisälleni lämpimän tunteen.

Mitä lupauksia sinä teit uudelle vuodelle? Löytyykö listaltani asioita, joihin pystyt samaistumaan?

4 kommenttia:

  1. En tehnyt yhtäkään uuden vuoden lupausta. Mutta jos kerran voisi miettiä, mitä lupaan yrittää.. Keksisin varmasti monia lupauksia :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, luvata yrittää tehdä jotain on paljon helpompaa kuin luvata tekevänsä jotain.. :)

      Poista
  2. Hyviä ja osuvia lupauksia omaa napaakin katsoen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se oli tällä kertaa tarkoitus, eli miettiä ihan ajatuksella missä olisi parantamisen varaa! :)

      Poista