14. maaliskuuta 2015

Jäädäkö vai lähteä?


Porvoo on kotikaupunkini. Täällä olen syntynyt ja tänne palasin viiden vuoden poissaolon jälkeen, siitäkin huolimatta, että vannotin 19-vuotiaana lähtiessäni, etten koskaan ikinä muuttaisi tänne takaisin. Mutta niin siinä vain kävi, kasvoin aikuiseksi ja yhtäkkiä tuo aikoinaan niin ahdistava kaikki tuntee kaikki -kotikaupunkini ei enää tuntunutkaan niin ahdistavalta. Täällä oli rauhallisempi miljöö, meillä hyvä tukiverkosto ja edullisempaa ostaa ensiasunto. Kaksi vuotta sitten jätettiin Helsinki taakse ja muutettiin tänne takaisin.


Kaikki sujui niinkuin pitikin erästä asiaa lukuunottamatta. Meillä oli kummallakin edelleen työpaikka pääkaupunkiseudulla ja pian sain myös tiedon uudesta opiskelupaikastani yliopistolla. Se oli sitä kulkemista ja kyllähän se sujui. Sitten jäinkin äitiyslomalle ja vuosi kotona on vierähtänyt hyvin nopeasti, sitä ihan hätkähtää tätä ajankulua. Mutta mikään ei jatku ikuisesti, ei myöskään minun kotonaoloni. Olen nimittäin hakenut Miltonille syksyksi päiväkotipaikkaa.

Vahvistusta paikasta ei ole vielä tullut, mutta päiväkoti tulisi olemaan Porvoossa ja meidän vanhempien työt ja opiskelut edelleen pääkaupunkiseudulla. Viime viikkoina ollaan keskusteltu paljon ensi syksystä ja pohdittu erilaisia vaihtoehtoja meidän tilanteeseen. Itseäni vähän ahdistaa ajatus, että puolitoistavuotias lapseni tulee olemaan päiväkodissa, joka on hyvin kaukana koulustani ja miehen työpaikasta. Mitä jos jotain sattuisi ja me olisimme monenkymmenen kilometrin päässä? Toki täällä on muitakin läheisiä lähempänä, mutta vanhempana minua itseäni hirvittää ajatus, että olisin liian kaukana.


Heitettiin yksi päivä ilmoille ajatus muutosta. Mitä jos palattaisiin sittenkin takaisin Helsinkiin? Asuttaisiin vuokralla opiskelujeni ajan siihen asti, että pystyisimme mahdollisesti alkaa toteuttamaan talonrakennushaaveitamme. Miltonin aloittaessa päiväkodin meillä tulee kuitenkin olemaan vähemmän tarvetta muille hoitajille. Vaikka nyt onkin ollut mukava asua lähellä esimerkiksi isovanhempia ja ollaan saatukin heiltä todella paljon apua, tuntuu välimatka arkisin meidän vanhempien ja lapsemme välillä vähän liian pitkältä.

Mutta toisaalta täällä on aika kiva asua. Rauhallinen kaupunki, talvisin välillä vähän aavemainen, mutta kesäisin aivan ihana. Mutta niin on toisaalta Helsinkikin. Muutto tuntuisi silti jotenkin radikaalilta ratkaisulta, sillä muutettiin tänne sillä ajatuksella, ettemme enää palaisi takaisin. Todennäköisesti tämä on se paikka, missä haluamme vanheta ja minne haluamme jossain vaiheessa sen lopullisen kodin rakentaa. Mutta onko tämä kuitenkaan se paikka missä meidän kannattaa seuraavat pari vuotta viettää?


Päätöksiä ei ole tehty suuntaan eikä toiseen. Ilmoille heitetyt ajatukset saattavat jäädä vain ajatuksen tasolle. Tai sitten niistä tulee jonain päivänä totta. Uskon kuitenkin, että katsellaan nyt ensin mistä saadaan päiväkotipaikka ja miten arki lähtee tällä systeemillä sujumaan. Meillä on kuitenkin todella kiva asunto mukavalla asuinalueella. Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä. Ja mennä päivä kerrallaan. Syksy näyttää mikä on oikea ratkaisu meidän perheelle.

11 kommenttia:

  1. Ihania kevät kuvia<3
    Onhan se järkevää miettiä asioita jokaiselta kantilta :) Se että asuisitte välissä pari vuotta muualla ei kuitenkaan poissulje niitä ajatuksia loppuelämänkodista Porvoossa. Kuinka pitkä matka on esimerkiksi sinun koululta päiväkotiin? Tai millä kuljette? (t. utelias uuno :P)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Niinpä, vaikka päädyttäisiinkin muuttamaan muutamaksi vuodeksi pois niin ainahan tänne voi palata ja todennäköisesti palattaisiinkin! Välimatka päiväkodilta koululleni on noin 50km, mikä on mun mielestä aika paljon.. Meillä mies kulkee töihin autolla ja minä sitten bussilla mikäli en mene hänen kyydillään samaan aikaan. On tässä joo pohdittavaa!

      Poista
    2. Oho, se on kyllä tosi pitkä matka, vaikka olisi auto käytössä. Ettekö voi hakea tarhapaikkaa lähempää työ ja opiskelupaikkoja? Meneekö se jonkun sääntöjen yli että tarhapaikka on eri kunnassa? Sitten olisitte ainakin kaikki lähempänä eikä tarvis muuttaa :)

      Poista
    3. Mä oon jotenkin ymmärtänyt, että hoitopaikka pitäisi olla siitä kunnasta missä asuu..? Ja muutenkin veikkaan, että se menisi vaan hankalammaksi, jos mun pitäisi noilla pitkän matkan busseilla viedä poikaa hoitoon.. :/

      Poista
  2. Porvoo on kyllä kiva paikka. Vietin siellä kesällä viikon ystäväni mökillä. Ihanan rauhallinen paikka! Varmasti hyvä paikka lapsen kasvatukselle, kun ei ole yhtä paljoa hälinää kuin Helsingissä. Inhottava tilanne varmasti, kun molemmissa on ne puolensa ja vaikea tehdä päätöstä. Onneksi asioilla on aina tapana järjestyä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kanssa siitä, että tämä on jotenkin tosi lapsiystävällistä seutua. Mutta toisaalta Helsingin vilkkauskin alkoi siellä asuessa tuntua kodikkaalta :) Niinpä, eiköhän tämäkin asia tässä ajan kuluessa ratkea!

      Poista
  3. Onpa teillä siellä kauniin näköistä, vanhat puutalomiljööt ovat niin tunnelmallisia <3 Isojen asioiden äärellä olette, ja aika varmasti on paras lääke, joka kertoo tulevaisuudessa mikä on paras ratkaisu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä kaunis kaupunki <3 Mustakin tämä tuntuu jotenkin todella isolta asialta, vaikka ennen ollaan muuteltu paljonkin suuntaan jos toiseen. Mutta nyt kaikki tuntuu jotenkin erilaiselta kun on perhe :)

      Poista
  4. Jääkää Porvooseen ;) t. Porvoolainen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, on tämä kyllä kiva paikka asua!! :)

      Poista
    2. On ! Oon ite kans syntyny Porvoossa, ja muutimme äidin kanssa helsinkiin kun menin 8 luokalle. Silti tulin takas, koska Porvoo<3

      Poista