30. elokuuta 2015

MITEN ALKURASKAUS ON SUJUNUT?

Tässä ollaan jo hyvinkin raskaana ja vihdoin voin huokaista helpotuksesta, kun ei enää tarvitse peitellä vatsaa löysien vaatteiden alle ja täällä blogissakin voi aiheesta jo puhua. Eilen pyörähti täyteen 12+0 raskausviikkoa ja kolmen kuukauden raja on nyt ylitetty.

Ensimmäinen kolmannes meni todella nopeasti ja näin ennestään yhden lapsen äitinä raskaus ei ole ehkä ollut ihan yhtä elämää hallitsevassa asemassa kuin Miltonia odottaessa silloin kaksi vuotta sitten. Osittain se johtuu varmasti myös siitä, että tällä kertaa olen voinut todella hyvin. Onnekseni en ole saanut kummoistakaan raskauspahoinvointia ja kaikki ruoka on maistunut (mitä nyt kahvia en kuukauteen pystynyt juomaan ollenkaan). Se heinäkuinen sairastelunikin johtui oikeasti täysin saamastani rajusta virustaudista eikä mitenkään raskaudesta. Hieman kyllä pelästyin miten pieni jaksaisi noin kovan taudin läpi noin alkuvaiheessa, mutta käytiin tuolloin jo varmuuden vuoksi yksityisellä varhaisultrassa ja kyllähän toisen sydän siellä vaan sykki kaikesta huolimatta.


Ainoa voimakas raskausoire tässä raskaudessa on ollut väsymys, joka varsinkin elokuun alussa tuntui ihan kaatavalta. Nukuin tuolloin pitkiä päiväunia pojan kanssa ja muutaman kerran huomasin torkahtelevani jopa hiekkalaatikon reunalla, väsymys tuntui ihan ylitsepääsemättömältä. Yhtenä päivänä se pahin väsymys sitten kuitenkin vain katosi ja enää olen potenut vain sellaista jännää iltapäivällä muutamaksi tunniksi iskevää uneliaisuutta, joka menee aina ohi kun vaan huilailee hetken sohvalla.

Muuten vaivanani on ollut edellisestäkin raskaudesta tuttu ihon epäpuhtaus ja tällä hetkellä joudun käyttämään paljon enemmän meikkiä kuin mitä normaalisti käyttäisin. Onneksi iho parantui viime raskaudessakin jo reilusti ennen viimeistä kolmannesta, joten uskon tämän nytkin olevan hyvin ohimenevää. Lisäksi on ollut närästystä, ajoittaista heikotusta, todella lisääntynyttä ruokahalua ja vessassa ravaamista, mutta kaikkihan ne kuuluvat asiaan.

Pahoinvoinnin puuttumisen lisäksi on kuitenkin vielä yksi asia, joka poikkeaa täysin edellisestä raskaudesta. Miltonia odottaessani sain alkuraskaudessa aikamoisia mielialan vaihteluja ja itkeskelin paljon. Nyt olo on kuitenkin tuntunut henkisesti hyvinkin vakaalta, kyyneleitä olen tirauttanut ehkä muutaman hassun kerran. Olen tätä kovasti ihmetellyt, koska olo tuntuu henkisesti todella normaalilta edelliseen kertaan verrattuna. Mutta niin ne raskaudet vaan saattavat ilmeisesti erota toisistaan, sillä samanlainen pieni ihmisenalku siellä kohdussa oleskeli siitäkin huolimatta että olen voinut tällä kertaa paremmin sekä henkisesti että fyysisesti.

Raskausaiheisia juttuja tullaan blogissa näkemään nyt aina silloin tällöin, vaikka toki jatkan kirjoittelua myös kaikesta muusta meidän perheeseen liittyvästä. Uusia lukijoitakin sinne on näiden uutisten jälkeen ilmestynyt ja meitähän pääsee seuraamaan kätevästi mm. Facebookin kautta. Postausaiheita otetaan myös mielellään vastaan, joten kirjoitelkaahan kommenttikenttään mistä haluaisitte lukea enemmän. Ja tuhannet kiitokset vielä onnitteluistanne, tuntuu niin ihanalta kun noin moni iloitsee tästä meille niin tärkeästä elämänmuutoksesta! ♥♥

Millaisia alkuraskauksia teillä on ollut? Onko ollut paljon eroa eri raskauksien välillä?

SEURAA BLOGIA BLOGLOVINISSAFACEBOOKISSA TAI INSTAGRAMISSA

14 kommenttia:

  1. Siis kauheeta, kun mä olen nyt tässä pitkään yrittänyt muistella onko jotenkin mun olot eronneet kahden raskauden välillä.. Apua, en muista kunnolla! Pitää varmaan lukea mitä olen kirjoitellut blogiin tuolloin :D Mutta muistaakseni ei ole kovin radikaalia eroa ainakaan ollut, ihan kuin vähän enemmän pahoinvointia olisi ollut toisen kohdalla.. Raskausjutut on ihania (omasta kroonisesta vauvakuumeesta huolimatta :D) ja söpö pieni kumpu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Nyt se alkaa jo näyttämään vauvamahalta eikä vaan siltä että olisi tullut syötyä vähän enemmän viime aikoina :D
      Niinhän sitä muuten helposti unohtaa, mäkin sain oikein miettiä että miten se Miltonin alkuraskaus nyt oikein menikään, mutta onneksi on tämä blogi! :D

      Poista
  2. Täälä uusia lukija :) Onneksi olkoon pikkuisesta!
    Kovasti oon yrittäny ettiä masuasukki blogeja ja mukavaa kun löysin teidät.
    Täälä odotellaa rv 15+2 ja useamman vuoden ollaan tätä kolmatta yritetty, meidän pieni ihme.

    Tämän kohdalla alkuraskaus oli jokseenkin vaikeakin. Jouduin jäädä ambulanssihommista pois pahoinvoinnin takia, sitten oli vuotoja joka johtui istukasta kohdunsuulla ja nyt sitten supistellaan useasti. Melko helppoa :D
    Rauhassa ollaan otettu ja lenkit on nyt jäänyt tekemättä noiden suppareiden takia.
    Aiemmissa raskauksissa ei ole näin aikaisin supistellut eikä ollut vuotoja, mutta ehkä tämä oli nyt tarkoitettu niin että täytyy hidastaa että pieni voi hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja tervetuloa lukemaan! :) Ja paljon onnea teillekin odotukseen <3 Harmi, että sulla ollut vaikeampi tuo alku, toivottavasti supistelut hellittävät!

      Poista
  3. Mielelläni lukisin raskausjuttuja! Raskausaika on vaan niin ihanaa, omaani muistelen jo kaiholla :D

    VastaaPoista
  4. Kaunis pieni masu ja sinä<3 Aika hyvin näkyy jo raskaus, vaikka niinhän sitä sanotaan että toisella kertaa näkyy nopsemmin. Onnea vielä tätäkin kautta oikein paljon<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Minna <3 joo mulla ei tosiaan edellisellä kerralla näkynyt raskaus näin aikaisessa vaiheessa, mutta tämä pompahti esiin tosi nopeasti!

      Poista
  5. Täällä on kyllä selkeät erot löytynyt raskauksien välissä, ainakin alkuraskaudet, muuta en vielä voi verrata. Pahoinvointi alkoi esikoisen aikana vasta rv13, nyt tässä raskaudessa alkoi ihan alussa, ja edelleen ajoittaista huonoa oloa viikkoja ensi viikolla 15, muistaakseni :-D. Väsymys taas on tässä raskaudessa jotain järkyttävää, toki siihen ehkä vaikuttaa se kun on tuo vilkas taapero seurana päivittäin.
    En tiedä voisko hemoglobiini olla jo niin alhaalla että siitä johtuu, no sen näkee viikon päästä ku on neuvola :-).

    Ainut ihana oire mikä on täysin samanlaista ollut jo nyt, on migreeni, phuuh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä miten eri raskaudet voivat erota toisistaan! Tiedän tuon tunteen väsymyksestä, kun ei jaksaisi tehdä mitään ja taaperon perässä on vaan juostava :D Meillä Milton ihmetellyt kovasti kun äiti aina makaa nykyään sohvalla :D Tsemppiä, toivottavasti pääset migreenistä pian eroon!

      Poista
  6. Mulla oli kans ihan järkyttävä väsymys alkuraskaudessa. Olin silloin vielä koulussa, väkisin aamulla sängystä ylös ja kun koulusta pääsi niin päikkäreille muutamaks tunniks sit pari tuntia hereillä ja yöunille. Väsymyksen (ja mielialan vaihtelujen) takia jouduin lopettamaan myös viikonlopputyöt ravintolassa, oli niin hirveetä väkisin valvoo johonkin kolmeen saakka. :|

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väsymys voi kyllä olla aika lamaannuttavaa! Huh!
      Mullakin tiedossa yötöitä nyt syksyllä niin täytyy toivoa, että keskiraskaus olisi vähän virkeämpää aikaa :)

      Poista
  7. Oi, onnea! <3 Vähän tällaista aavistelinkin jostain asukuvasta :)

    VastaaPoista