19. marraskuuta 2015

THROWBACK - PALUU MENNEESEEN

Tykkään katsella vanhoja valokuvia ja muistella millaista elämä omassa lapsuudessani oli. Varsinkin nyt äidiksi tulon myötä on kiva muistella omia lapsuuden kohokohtia ja asioita, jotka pienenä jäi parhaiten mieleen. Synnyin itse vuonna 1989, jolloin suosituimmat lasten nimet olivat Maria ja Juhani. Milton syntyi viime vuonna, 2014, ja tuolloin suosituimmat nimet ovat olleet Sofia ja Elias. Nimitrendit vaihtuvat vuosien saatossa ja moni muukin asia on muuttunut sitten parinkymmenen vuoden takaisen, mutta loppujenlopuksi elämä tuntuu kuitenkin olevan aikalailla samanlaista. Samaa arkea me eletään nytkin työnteon ja hoitopäivien lomassa, lapseni riemuitsee samantyylisistä asioista kuin itsekin tuon ikäisenä ja samoja katuja me tallataan rattaiden kanssa tänäkin päivänä.

Blogiringin bloggaajana pääsin mukaan Liberon Throwback-kampanjaan, jonka tarkoituksena on palata muistelemaan omaa lapsuutta vuosien takaa. Libero on koonnut oman kampanjasivun, jossa pääsee nyt lueskelemaan millaista maailmanmeno oli omana syntymävuotena verrattuna lapsen syntymävuoteen. Sieltä pääsee kurkkimaan mm. suosittuja nimiä, millaiset rattaat oli ennen muotia ja millaisia vaippoja omana vauva-aikana käytettiin.


Olin itse vilkas ja eläväinen lapsi, joskin meidän poikamme taitaa olla vieläkin vilkkaammasta päästä. Omiin lapsuusmuistoihini mahtuu rikastuttavien ja onnellisten muistojen lisäksi myös niitä hieman negatiivisempia muistoja, mutta onneksi positiivisia juttuja oli aina enemmän. Onneksi tänä päivänä  meillä on kaikki niin hyvin kuin vaan toivoa voi ja lapseni pääsee nyt kokemaan ehjää ja ideaalia perhe-elämää, joka omalla kohdallani toteutui vain osittain.

En kuitenkaan koe jääneeni monestakaan asiasta paitsi. Oli rakkautta, ystäviä, leluja ja vaatteita, lämmin koti ja kiinnostavia aktiviteetteja. Äidin kanssa matkusteltiin paljon ja olin jo nuorena kolunnut monet Välimeren maat läpi. Lomilla käytiin myös Ruotsin risteilyillä ja pääsin kokemaan kaikkea mistä tuon ikäisenä haaveilinkin. Olin onnellinen lapsi ja juuri sitä haluan omillenikin. Mutta jotenkin jännä huomata, että pelkkä hyvä ei täysin riitä, vaan omille lapsilleen sitä haluaa tarjota nimenomaan parasta. Sitä haluaa tehdä kaikkensa, että pystyisi luomaan heille mahdollisimman hyvät puitteet tulevaisuuden varalle eikä lapsuus jättäisi minkäänlaisia aukkoja turvallisuudentunteeseen tai itsetunnon kehittymiseen.


Avatessani tässä taas vanhat valokuva-albumit melkeinpä yllätyin huomatessani miten paljon yhdennäköisyyttä meiltä nykyään pojan kanssa löytyykään. Kaikki on aina puhuneet kuinka meidän lapsonen on ihan isänsä näköinen, mutta nyt kun pojan vauvamaiset piirteet ovat pikkuhiljaa alkaneet muuttua ihan omiksi persoonallisiksi piirteiksi niin kyllähän sieltä on selkeästi äitiäkin alkanut löytymään. Mieskin juuri totesi, että pikkumies muuttuu vaan päivä päivältä enemmän äitinsä näköiseksi. Näkyykö teidän silmiin mitään yhtäläisyyksiä?



Saatiin Liberolta testiin uusia vasta lanseerattuja Touch-vaippoja sekä hauskan näytekappaleen vanhan mallisesta vaipasta vuosien takaa. Huomattavasti on kyllä vaipatkin muuttuneet tässä vuosien saatossa, aika hassultahan tuo vanha sivuilta solmittava vaippa näyttää näihin nykyaikaisiin  verrattuna!

Kannustan teitäkin nyt julkaisemaan omia lapsuusmuistojanne Instagramissa hashtagilla #liberothrowback!



SEURAA BLOGIA BLOGLOVINISSAFACEBOOKISSA TAI INSTAGRAMISSA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti