18. tammikuuta 2016

KAKSIKIELISEN TAAPERON KIELENKEHITYS


Uusimmat lukijat eivät kaikki välttämättä tiedäkään, että me ollaan siis kaksikielinen perhe. Puhutaan miehen kanssa keskenämme suomea, mutta mies puhuu pojan kanssa ruotsia ja minä puolestani suomea. Virallisesti pojan äidinkieli on ruotsi ja päiväkodit sekä koulut olisi tarkoitus käydä kaikki ruotsin kielellä. Tähän ollaan päädytty siksi, että Miltonilla on enemmän suomea puhuvia läheisiä ja suomi on muutenkin vallitsevampi kieli (vaikkakin meidän kotikaupungissa ruotsikin on hyvin vahva) ja toivottaisiin, että kummastakin kielestä kehittyisi yhtä vahvat.

Milton on tämän kuun lopussa 1v 9kk vanha ja puhuu toistaiseksi vain yksittäisiä sanoja. Sanavarasto on siinä mielessä suuri, että toinen tuntuu ymmärtävän kummallakin kielellä melkein kaiken mitä hänelle puhutaan, mutta käyttää sanoja vielä melko vähän. Pojan puheenkehitys on koko syksyn ollut aika hitaanpuoleista ja arvellaan sen johtuvan kaksikielisyyden lisäksi paljolti myös siitä, että toinen on todella kova liikkumaan ja kehittänyt näin alkuun enemmänkin motorisia taitojaan.


Sanoja tulee tällä hetkellä enimmäkseen ruotsiksi, mikä johtuu todennäköisesti päiväkodista. Jännä nähdä muuttuuko se kun poika jää ensi kuussa taas kotiin ja kuulee päivisin enimmäkseen suomea. Tällä hetkellä ruotsinkieliset sanat, joita Milton osaa sanoa ovat: mamma, pappa, kaka (kakku), där (tuolla), dit (sinne), tack (kiitos) ja titta (katso). Suomenkielisiä sanoja on käytössä vaan anna ja kuu. Muutamia sanayhdistelmiä tulee, kuten där pappa, min mamma ja där kuu. Lisäksi pojalla on lukuisia vertauskuvallisia ja ääntelehtimiseen liittyviä sanoja, joiden merkitys ollaan opittu tässä syksyn aikana. Meidän kissa on esimerkiksi nam (koska se maukuu), syöminen on namnaaam, autolla-ajo on brummm ja rakas unilelupupu Nunu on ökky (en tiedä mistä se tulee). Poika osaa myös kertoa miten lukuisat eri eläimet ääntelehtivät, mutta ei vielä osaa niiden nimiä.


Lasten kielenkehitys taitaa tässä vaiheessa erota aika isostikin, toiset puhuvat juurikin tähän tapaan kuin meidän mini ja osa puhuu jo hurjan paljon enemmän, jopa lauseita. Meillä uusia sanoja on tullut hyvin hitaanpuoleisesti, nyt syksyn ajan oikeastaan vaan yksi per kuukausi. 1,5-vuotisneuvolassa tästä ei oltu vielä yhtään huolissaan ja sanottiin, että se on todennäköisesti juuri kaksikielisyys minkä vuoksi puhe alkaa tulla hitaammin. Itse olen miettinyt myös tuota meidän korvatulehduskierrettä, jostain luin että se saattaisi joissain tapauksissa vaikuttaa negatiivisesti lapsen puheenkehitykseen, mutta en sitten tiedä.

Vaikka meidän taapero onkin iki-liikkujatyyppiä niin kirjoista toinen kyllä tykkää. Mikäli aikuiset vaan lukevat, niin poika jaksaa välillä pitkäänkin istua vieressä ja keskittyä kirjoihin. Eniten meillä tykätään tällä hetkellä kirjoista missä on paljon kulkuvälineitä tai pieniä kuvia eläimistä, ruoista ja esineistä, joita sitten nimetään yhdessä, poika ne mitä tietää ja minä loput.


Kaksikielisyyden suhteen pyritään tietysti olemaan mahdollisimman johdonmukaisia, eli kumpikin vanhemmista puhuu pojalle aina omaa kieltään riippumatta muista ihmisistä. Eli mies puhuu pojan kanssa aina ruotsia, vaikka ympärillä kaikki muut olisi suomenkielisiä koska se on heidän yhteinen kielensä. En usko, että poika vielä tiedostaa kuka puhuu mitäkin kieltä, mutta sekin varmasti pikkuhiljaa kehittyy. 

Kaksikielisyys on kyllä mielestäni ihan mahtava juttu. Vaikka itse olenkin tässä miehen kanssa ollessani jo yli seitsemän vuoden ajan ruotsia kuullutkin lähes päivittäin, olen edelleen arka puhumaan. Kun palasin Ruotsista vaihdosta kolmisen vuotta sitten, puhuin sujuvasti mutta sitten se pikkuhiljaa jäi kun täällä puhuin kaikkien kanssa kuitenkin suomea. Osaan kyllä ruotsia hyvin enkä esimerkiksi tipu kärryiltä ruotsinkielisistä keskusteluista, mutta jotenkin sitä on vaan itse tosi arka puhumaan kun sitä ei ole tarvinnut käyttää. Päiväkodissa puhun kyllä muille lapsille ruotsia, mutta aikuisten kanssa olen puhunut suomea. Ehkä tässä vielä vuosien saatossa rohkaistuu.

Miten teidän taaperot puhuu, tuleeko jo paljon sanoja? Onko siellä muita kaksikielisiä perheitä?

16 kommenttia:

  1. Meillä puhytaa kotona vain ruotsia, mutta lähipiirissä löytyy suomenkielisiä ja esikoinen 3v9kk osaa tosi hyvin suomea myös. Tyttö 2v3kk osaa joitain sanoja suomeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kyllähän sitä suomea oppii kuitenkin vaikka kotona puhuttaisiinkin vain ruotsia kun jokapuolella kuulee! :)

      Poista
  2. Tää olikin mielenkiintoinen teksti lukea :) meillä kun puhutaan kotona 3 kieltä, niin kyllähän se vähän mietityttää että mites tuo pojan puheenkehitys tulee sujumaan. Mutta ehdottomasti oon kyllä kans sitä mieltä, että kaksi- tai monikielisyys on rikkaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se ehdottomasti rikkaus, vaikka toisikin haasteita! Ihmeen hyvin on kyllä meilläkin sujunut tämä heti alusta saakka, eikä juuri mitään ongelmia (ainakaan vielä) olla kohdattu :)

      Poista
  3. Ihana kuulla että muillakin!Meillä viikon erotuksella samanikäinen kaksikielinen poika joka puhuu pälättää koko ajan -omaa kieltään. Ymmärtää kyllä lähes kaiken molemmilla kielillä mutta omien sanojen muodustus jää niihin pariin hassuun oikeaan sanaan.Tärkeimpiin asioihi on mini kehittänyt omat viittomat :) Meillä kanssa luetaan tosi paljon päivittäin ja lauletaan, lorutellaan mutta... Korvatulehduskierre katkaistiin meillä putkituksella ja selvästi huomasin kyllä, että kuullun ymmärtäminen parani heti putkituksen jälkeen huomattavasti. Vaikka en ole huolissani puheen kehityksestä, kyllä sitä puhetta odotan innokkaasti etenkin kun toista selvästi turhauttaa, kun ei saa aina asioitaan kerrottua.

    Voimia ja jaksamista loppuraskauteen sinulle!On varmasti aikamoista pysyä ikiliikkujan perässä mahan kanssa. Itselllä tuntuu välillä voimat loppuvan vaikka ihan "yksin" saa naperon kanssa mennä.
    Jenny

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tuota omaa kieltä meilläkin kuuluu paljon :D Ja meillä on pojalla tuo sama, että selkeästi turhauttaa välillä kun ei saa sanotuksi jotain ja jos en heti ymmärrä viittomista ja muista mitä poika haluaa. Onhan se kiva pienellekin sitten kun oppii oikeasti kertomaan mitä haluaa ja mitä mieltä on asioista :)

      Ja kiitos paljon, on tämä kyllä aikamoista mutta päivä kerrallaan mennään, ei onneksi enää kauaa jäljellä mahan kanssa! :D

      Poista
  4. Mielenkiintoinen postaus, vaikka emme olekaan kaksikielinen perhe. Mukava kuulla siitä, miten puheenkehitykseen kiinnitetään huomiota kaksikielisessä perheessä. Meidän taapero on jo kolmevuotias, joten puheenkehityksessä ollaan vähän eri vaiheessa menossa. Olen kuullut tuosta, että lapsella kehittyy aluksi paremmin joko liikkuminen ja motoriset taidot tai sitten puhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että postaus kiinnosti! Mäkin olen kuullut samaa tuosta kehittymisestä, että motorisesti aikaisin kehittyneet puhuisi vähemmän ja toisinpäin :)

      Poista
  5. Milton on niin suloinen! Monikaan mun tietämistä samanikäisistä ei juuri selviä sanoja montaakaan sano. Ja kaksikielisillä on tietysti aina haastavampaa, mutta on se kyllä rikkaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei no mutta hyvä kuulla, että kaikilla muillakaan ei vielä paljoa sanoja tässä vaiheessa tule! :)

      Poista
  6. Siihen nähden että Miltonin täytyy opetella kaksi kieltä on mielestäni hänellä jo hyvä määrä sanoja. Eihän kaikki yksikieliset lapsetkaan puhu tuon vertaa tuossa iässä. Eli ei syytä huoleen :)
    meidän 1v 9kk on melkoinen räpätäti, puhuu jo useiden sanojen lauseita ja osaa myös taivuttaa joitakin sijamuotoja esim "Mini heittää palloa" tai "monta tähteä", tuo partitiivi tuntuu olevan helpoin.. puheen kehitystä on kyllä tosi hauska seurata. Tää on kova puhumaan itsekseen ja etenkin nukahtamista ennen kuiskii sängyssä kaikenlaista hauskaa.. "Pupun ääni kuuluu.. Pupu kuorsaa!" :D jne, ihan priceless kun pääsee vähän sisään mitä noiden päässä liikkuu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllähän niitä sanoja tuossa jo jonkin verran on, selkeästi vaan tuntuu poika itse välillä hermostuvan kun haluaisi sanoa jotain mutta ei vaan vielä osaa :) Oho, teillähän puhutaan sitten jo tosi paljon, varmasti hauska kuunnella toisen höpöttelyä! :D

      Poista
  7. Meillä kanssa on kaksikielinenperhe ja Oliver on 1v3kk ymmärtää paljon ja puheenkehittymisessä tuli dagiksen myötä takapakkia.
    Ruotsi on myös Oliverin äidinkieli ja myös minun. :)
    Välillä sorrun että puhun myös suomea Oliverille, pitäisi vain aina muistaa puhua ruotsia :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tuli kanssa silloin alkusyksystä takapakkia, kun dagis alkoi! Moni jo opittu sana jäi kokonaan pois ja mammaakaan ei kuultu jossain vaiheessa ollenkaan! Mutta nyt taas nämä kadonneet sanat on palautuneet sanavarastoon, eiköhän teilläkin pian :)

      Poista
  8. Meillä on kaksikielinen perhe, mutta se ruotsi on jääny todella vähälle. Lasten isä on siis suomenruotsalainen mutta kun puhutaan yhdessä suomea niin unohtuu se että lapsille pitäisi puhua ruotsia. Päiväkodit ja koulut meillä käydään suomeksi, mutta kyllä mä mietin pitkään kielikylpy vaihtoehtoa,jonka itse kävin, mutta sinne ei kai pääse lapset joilla toinen vanhemmista on suomenruotsalainen :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä mietin kanssa tota, että tuleekohan olemaan vaikeaa kun kun me vanhemmat puhutaan kuitenkin keskenämme aina suomea, mutta ihmeen hyvin tuo mies on pitänyt sen ruotsin ja puhuu myös meidän kissalle aina ruotsia :D Mä oon kanssa kuullut, että kielikylpy olisi vain täysin suomenkielisille lapsille tarkoitettu, mutta ainahan sitä voi kysellä mikäli kotona on sellainen tilanne että suomi on ollut selkeästi vahvempi! :)

      Poista