25. lokakuuta 2016

AIKAA ITSELLE JA PARISUHTEELLE

Lasten kanssa oleminen on ihan hirveän intensiivistä hommaa. Nyt kahden kanssa varsinkin tulee välillä vähän sellainen robottimainen suorittajaolo, kun aamusta iltaan tekee kokoajan jotain eikä ne hommat vaan ikinä lopu. Valppaana on oltava siitä hetkestä lähtien kun saa silmänsä aamulla auki ja se pieni oma hetki iltaisin lasten nukahdettua menee aika nopeasti. Iltaisin on yleensä itsekin niin väsynyt että on tunnin kuluttua jo valmis menemään nukkumaan.



Tyttö täytti eilen seitsemän kuukautta ja huomaan, että kun toinen ei enää ole ihan niin sylivauva niin sitä on itsekin alkanut enemmän kaipaamaan omaa aikaa ja omia harrastuksia. Viime kuussa palasin vuoden tauon jälkeen takaisin teatteriharrastuksen pariin ja se on oikeastaan ainut harrastus missä pystyn täysin nollaamaan ajatukseni ja ottamaan kunnolla aikaa itselleni. Lisäksi yritän käydä jumpissa, lenkillä tai salilla ja aina kun siltä tuntuu tai siihen on mahdollisuus.


Viime viikkoina ollaan miehen kanssa jouduttu molemmat tinkimään omasta ajasta ja sen kyllä huomaa kotonakin. Itse olen ainakin ollut niin kiukkuinen ettei mitään rajaa. Sunnuntaina lähdin pitkästä aikaa jumppaan ja jotenkin askel oli heti paljon kevyempi kotiin palatessa.

Kun talossa asustaa monta vahvaa temperamenttia, 2-vuotiaan uhmaa, muita terveydellisiä ongelmia, elämänmuutoksen aiheuttamaa stressiä yms. niin välillä tuntuu että aika hurjaa tämä touhu välillä on.  Huomaan olevani paljon kärsivällisempi ja parempi äiti jos pääsen aina välillä jonnekin muualle ja saan hetken oikeasti hengähtää. Se ei ole niinkään taukoa lapsista, vaan ennemminkin taukoa siitä velvollisuudesta ja vastuusta mikä kotiäitinä on kokoajan läsnä.


Oman ajan lisäksi yritetään myös pyhittää illasta ainakin se viimeinen hereilläolotunti parisuhteelle ja meillä on jo tosi pitkään ollut tapana katsoa iltaisin yhdessä jotain sarjaa ja syödä samalla iltapalaa. Koko tämä syksy ollaan katsottu Netflixistä Dexteriä tuotantokaudesta toiseen ja jotenkin tuosta iltarutiinista on muodostunut tosi tärkeä osa päivää. Nyt kun muuton yhteydessä meillä jäi monta iltaa kokonaan väliin niin heti tuli sellainen olo että jotain puuttui. Tämän takia en enää iltaisin yleensä kirjoittele blogia tai tee muita omia juttuja, tällä hetkellä tuntuu tärkeämmältä pyhittää illat parisuhteelle.

Kaipaatteko te omia menoja? Miten teillä vietetään parisuhdeaikaa arjen keskellä?

SEURAA BLOGIA BLOGLOVINISSAFACEBOOKISSA TAI INSTAGRAMISSA

9 kommenttia:

  1. Täällä sama! Lapsia on yksi, mutta yhtälailla kun tämän saa nukkumaan, löhötään sohvassa katsellen sarjoja ja syöden iltapalaa. Joskus jos ei väsytä liikaa niin lämmitetään sauna ja saunotaan kahden, juuri näitä arjen iloja! Miehen ollessa iltavuoroviikossa teen näitä juttuja yksinäni mutta hyvää tekee tämäkin :) Tietty ne molempien omat liikuntaharrastuksetkin on yhtä tärkeitä ja molemmat panostetaan että kumpikin niihin pääsee mut nää iltarituaalithan on jo toinen juttu kun näitä tehdään nimenomaan kaksin :)

    Ihana blogi sinulla, meillä on niin samanikäiset neitoset että samoja ajatuksia aina läpi käyn minäkin täällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva että tykkäät lukea <3 Oi mäkin odotan että meillä on pian oma sauna ja voidaan lämmittää se iltaisin! :D

      Poista
  2. Ihana kirjoitus!
    Kaipaan kovastikin omia juttuja ja varsinkin miehen kanssa kahdenkeskeistä aikaa. Onneksi meillä useimmiten on se tunnin verran yhteistä aikaa iltaisin, mutta treffeillä ei olla käyty Kirpun synnyttyä lainkaan... :/ Koitettiin tuossa kuukausi takaperin, mutta se päätyi sitten siihen että oltiin ovella jo menossa kun Kirppu alkoikin oksentaa. Nyt pitäisi sitten koittaa uusiksi kun vaan saatais aikaiseksi.

    Käyn suunnilleen kerran viikossa jumpassa ja sitten yleensä noin kerta viikossa kutsuilla. Tuntuu kyllä, että nuo työkuviot häiritsee aika paljon, kun en raaskis millään olla enempää pois kotoa kun mitä noiden kutsujen takia tarvii olla.

    Mulla on myös blogi jäänyt aika vähille, kun kaikkea muuta tuntuu olevan niin paljon, että en halua sitä vähää rauhallista kotiaikaa viettää tietokoneella. Nytkin iskin Kukkiksen tabletin kanssa mun viereen sohvalle kun Kirppu nukkuu että sain kerrankin hetken blogin parissa näin päiväsaikaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti onnistuisi pian teillä treffit! Me ollaan oltu kerran treffeillä ja kerran ystävien häissä yhdessä, ensi kuussa voisi taas yrittää mennä yhdessä vaikka leffaan :D

      Poista
  3. Ihan samoja ajatuksia täällä! Erityisesti kolahti tuo, että oma aika ei ole niinkään lomaa lapsista vaan vastuusta ja velvollisuuksista. :) Todellakin sitä jaksaa olla parempi äitikin, kun pääsee välillä tuulettumaan edes omien ajatusten kanssa. Täälläkin parisuhteelle pyhitetään illat aina mahdollisuuksien mukaan. Meillä combona toimii iltapala ja Blacklist Netflixistä. :D Suosittelen sitä sarjaa!

    Tsemppiä ja aurinkoa teille syksyyn!

    T. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää tutustua tuohon Blacklistiin :) Ihanaa syksyä teillekin!

      Poista
  4. Kyllä ehdottomasti kaipaan. Kun on viikot yksin kahden kanssa ja se rumba että jompaa kumpaa pitää auttaa, pestä peppua, laittaa ruokaa, pyyhkiä pukluja, pestä pyykkiä jne. alkaa klo 8 ja päättyy klo 22 joka ikinen päivä, niin kyllä sitä haluaa välillä hengähtää. Mutta meillä on miehen kanssa molemmilla urheiluharrastus vahvanna, eli olen treenannut 3-4 krt viikossa siitä asti kun pieni oli 6 viikkoa, viime viikolla kertyi pitkästä aikaa jo 5 treeniä. Ja koen, että olen parempi äiti, kun sen 1,5 tuntia huhkin ja urheiluendorfiinit menee kropassa ja se on kaikille parempi. :) Miehen kanssa otetaan joka ilta yhteinen hetki, myöhään menee oma nukkumaanmeno, mutta tarvitsen jotenkin sen juttelu/hengähdyshetken kun lapset ovat simahtaneet. Tsemppiä sinne arkirumbaan! Teatteriharrastus kuulostaa muuten tosi hauskalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kävin kanssa esikoisen ollessa vauva salilla useita kertoja viikossa, nyt ei innostusta ole ollut ihan niin paljon, ehkä taas jossain vaiheessa. Meillä mies käy salilla aina aamuisin ennen töitä kun me muut vielä nukutaan niin se on sitten illat kotona enkä sitten jotenkin vaan osaa itse lähteä monena iltana kun toinenkin on aina kotona :D mutta tällä hetkellä tuntuu ihan sopivalta tuo pari kertaa viikossa.

      Ja mulla on sama että tuo yhteinen hetki on vaan tosi tärkeä iltaisin vaikka väsyttäisikin jo!

      Poista
  5. Osuva kirjoitus! Voi istuuko teidän tyttö jo? Meillä tulee la 7kl pojulla ja itse istumaan menemisestä ei vielä tietoakaan vaikka hienosti selkänsä syöttötuolissakin suoristaa.
    Sama homma meillä, vaikka lapsia on yksi niin iltaisin aikaa parisuhteelle sen mitä molemmat pysyy hereillä :) Kerran oltu häissä ja muutaman kerran syömässä. Nyt päästään lauantaina leffaan ja brussille, oon niin fiiliksissä! Toivottavasti saadaan se onnaamaan.
    Kiitos kivasta blogista! :)

    VastaaPoista