19. tammikuuta 2017

EI VÄSYTÄ


Meidän esikoinen on aina ollut sellainen supernukkuja, joka jo vauvana nukkui yöt heräämättä ties kuinka aikaisessa vaiheessa. Nykyäänkin toinen nukkuu omassa sängyssään tosi sikeästi yöt, välillä aamuun asti ja välillä kömpii loppuyöstä meidän vanhempien väliin.

Ainoa, mikä on meille aiheuttanut pientä projektia on ollut itse nukahtaminen. Pitkään nukutettiin poikaa niin että maattiin itse vieressä kunnes uni tuli, mutta jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä että nukahtaminen vaan venyi ja venyi. Päätettiin kokeilla unikoulua. Niin pahalta kuin se tuntuikin, niin kyllähän se toimi ja kahden itkuisen illan jälkeen poika jäi huoneeseensa ja nukahtikin siitä eteenpäin iltaisinkin paljon helpommin. Tällä keinolla mentiin pitkään.

Nyt meillä ollaan kuitenkin siirrytty taas uuteen vaiheeseen, nimittäin ongelmaan nimeltä päiväunet. Meidän vajaa kolmevuotias on nyt päättänyt, että hänhän ei päiväunia enää nuku, koska "ei väsytä". Tähän asti meillä on nukuttu sikeitä kahden tunnin unia ja menty silti iltaisin yhdeksältä nukkumaan, joten tuntuisi oudolta että tämä päiväunien tarve yhtäkkiä vain katoaisi. Joinain päivinä nukutusprosessi saattaa kestää parikin tuntia. Välillä yritän sinnikkäästi, välillä luovutan. Ja selkeästi toinen tuntuisi vielä unensa tarvitsevan, sillä jos päiväunet on jääneet väliin niin unet tulevat sitten illansuussa autossa tai sitten loppupäivä painetaan ympäriinsä ihan superlevottomina.

Hieman sitä itsekkäästi tietysti toivoisi, että päiväunet pysyisivät päivärytmissä molemmilla lapsilla vielä jonkin aikaa. Se pieni hengähdyshetki iltapäivällä kun koti hiljenee, saa laittaa kahvin tippumaan ja istahtaa sohvalle, on se vaan niin tärkeä. Vaikka tuo hetki olisi lyhyt, niin silti sen voimalla jaksaa taas loppupäivän paljon paremmin.

Milloin teillä on päiväunet jääneet pois vai nukutaanko edelleen?

SEURAATHAN BLOGIA JO FACEBOOKISSA?

8. tammikuuta 2017

TÄNÄ VUONNA AION


Vuosi on alkanut meillä perinteisesti sairastellessa, ollaan taas koko perhe oltu kipeinä niinkuin viime vuonnakin tähän aikaan ja aika sitkeitä pöpöja tuntuu kyllä tällä hetkellä olevan liikkeellä. Itse olen ollut nyt kaksi viikkoa kovassa flunssassa ja nyt lääkärin mukaan todennäköisesti poskiontelontulehduksessa, molemmilla lapsilla on meneillään antibioottikuurit korvatulehdukseen ja mieskin sairasti muutaman päivän flunssan. Lisäksi meillä on täällä Porvoossa vajaan viikon verran ollut kielto juoda vesijohtovettä, koska siitä löytyi viime viikolla bakteereja.. Voisi siis sanoa, että hieman haasteellisissa merkeissä lähtenyt vuosi käyntiin, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa ala helpottamaan. Lapset voivat jo paremmin ja itselläkin olo alkoi heti vähän kohentua kun sain kortisonisuihkekuurin. Huomenna on kuitenkin taas paluu arkirytmiin, kun kaikki kerhot ja harrastukset käynnistyvät loman jäljiltä. Milton aloittaa heti maanantaina uudessa puistokerhoryhmässä, joka on sijainniltaan lähempänä meidän tulevaa kotia ja myös tätä tämänhetkistä väliaikaismajoitusta.

Mulla ei yleensä ole ollut tapana tehdä tiukkoja uudenvuodensuunnitelmia ja nykyään tuntuu että elämää on muutenkin vaikea suunnitella ainakaan puolta vuotta pidemmälle kovinkaan tarkasti. Ehkä sitä on lasten myötä pikkuhiljaa oppinut elämään enemmän hetkessä. Juuri nyt tuntuu hyvältä elää näin, kesällä voi sitten taas katsoa miltä syksyn kuviot näyttävät.

Ajattelin nyt kuitenkin kirjoitella pientä listaa vuoden 2017 suuntaa-antavista suunnitelmista, toteutettavista jutuista ja ihan fiiliksistäkin.

○ Tänä vuonna aion tehdä asioita, jotka tuottavat itselleni iloa ja pyrkiä olemaan positiivinen. Haluaisin kovasti vähentää itsestäni sellaista liiallista negatiivista ajattelutapaa ja oppia löytämään asiasta kuin asiasta myös niitä positiivisia puolia. Aion pyrkiä olemaan kärsivällisempi.

○ Yritän muistaa, ettei lapsissa 100% kiinni oleminen tee itsestäni yhtään sen parempaa äitiä heille, vaan päinvastoin, uskon että jaksan paljon paremmin olla hyvä äiti kun saan välillä tehdä juttuja itseksenikin.

○ Haluaisin imettää Mimaa ainakin siihen asti kun tyttö täyttää vuoden ja saa alkaa juomaan tavallista maitoa.

○ Yritän nähdä enemmän ystäviä. Viime vuoden aikana moni ystävyyssuhde on muuttunut ja osan kanssa ollaan selkeästi etäännytty, kun taas osan kanssa ystävyys on syventynyt entisestään. Olen myös saanut muutaman uuden ihanan ystävän. Ja sitten on niitä, joita näkee harvoin mutta kaikki pysyy silti aina ennallaan. Tiedätte kyllä. ♥

○ Tänä vuonna kokeilen myös jotain täysin uutta eli yrittäjyyttä ja lähden kokeilemaan siipiäni NOSH-edustajana. Olen muuten luonut Nosh-jutuille oman Instagram-tilin (@emmin_nosh), jonka voi vapaasti laittaa seurantaan.

○ Tänä vuonna aion hurahtaa sisustamiseen oikein kunnolla ja nauttia siitä kaikesta lisätilasta mitä tullaan uuden kodin myötä saamaan. Ja saunasta. Ja omasta pihasta. En vaan malttaisi enää odottaa!

○ Haaveilen tänäkin vuonna lomareissusta jonnekin lämpimään, mutta vielä on epävarmaa jääkö asia haaveilun tasolle vai otetaanko lähtö jonnekin kauemmas kun miehen kesäloma koittaa.

○ Tarkoitus olisi palata koulunpenkille ainakin osittain, en usko että kurssien suorittaminen onnistuu lasten kanssa nyt vielä keväällä, mutta olen vähän miettinyt jos lähtisin kesällä tekemään sivuainetta. Pääsääntöisesti aion kuitenkin hoitaa lapsia kotona, koska juuri nyt se tuntuu hyvältä. Ei ole kiire saada näitä pieniä vielä päiväkotiin.

○ Myös blogi kokee muutoksia heti tässä tammikuussa, sillä nyt kahden viikon sisällä blogini poistuu Lifie-yhteisöstä (entinen Blogirinki) ja palaa takaisin omilleen. Tähän ei liity sen suurempaa draamaa, en vain ole kokenut uutta yhteisöä täysin omakseni ja tuntuu että kaipaan vaan bloggaukseen jotain vaihtelua.

Teitkö sinä lupauksia uudelle vuodelle? Mitä juttuja aiot toteuttaa tänä vuonna?

SEURAATHAN BLOGIA JO FACEBOOKISSA?

1. tammikuuta 2017

REMONTIN ETENEMINEN


Remonttikuulumisia kaipailtiin jo lisää, joten ajattelin nyt vähän valottaa missä mennään ja mitä tällä hetkellä talolla tapahtuu. Meidän omakotitalon remontti alkoi siis joulukuun alussa ja koska tarkoitus oli tehdä sisältä paljon uusiksi niin vanhat pinnat piti purkaa ensin pois. Ja siinähän onkin sitten vierähtänyt viikko jos toinenkin. Nyt ollaan kuitenkin saatu onneksi purkuhommat valmiiksi ja päästy aloittamaan se kivempi puoli, nimittäin uuden rakentaminen. Mies on uurastanut talolla nyt jokaikisen illan ja kaikki viikonloput aamusta iltaan. Arvostan kyllä ihan suunnattomasti, että toinen jaksaa vielä omien työpäivien jälkeen ajella talolle hommiin, ja niitä hommiahan riittää. Itsehän en ole tehnyt remontin eteen vielä muuta kuin yhtenä iltana olin kantamassa seinälevyjä, mutta oma aika onkin mennyt sitten tiiviisti lasten kanssa. Väsyneitähän me ollaan kaikki koko porukka jo nyt, mutta kyllähän tätä jaksaa kun pitää vaan mielessä lopputuloksen.

Paljon aikaa on vienyt mm. uusien seinälevyjen kiinnittäminen, seinäalaa kun tuossakin talossa on aika paljon. Nämä seinät oli myös yksi asia, jota meidän ei alunperin pitänyt edes laittaa, mutta ei sitten lopulta oikein tykättykään näistä vanhoista seinälevyistä "rakoineen" ja päätettiin että tehdään nyt sitten nekin uusiksi.

Laatoitukset, keittiön asennukset yms. on siis vielä tekemättä ja niistä laittelen varmasti kuvia sitten kun ne on saatu tehtyä. Sen verran voin nyt kuitenkin kertoa, että keittiöksi päädyttiin valitsemaan Ikean valkoinen vetimetön Voxtorp ja itseasiassa koko keittiöstä tulee hyvin valkoinen ja modernimpi mitä alunperin ajateltiin. Uskon, että se sopii kuitenkin vanhan lattian kanssa tosi hyvin yhteen.

Ehdin jo sanoa, että muutetaan uuteen kotiin helmikuun alussa mutta koska ollaan nyt oikeasti vähän myöhässä aikataulusta niin realistisempi tavoite on varmasti jossain vaiheessa helmikuuta. Helmikuun loppu on kuitenkin meille sellainen takaraja, että siihen mennessä pitäisi oikeasti alkaa valmistumaan. Yritetään nyt kuitenkin saada ainakin kaikki suurimmat jutut tehtyä ennen muuttoa, koska remppaaminen lasten kanssa ja kaikkien huonekalujen ympäröimänä on vaan niin paljon hankalampaa. Mutta esimerkiksi vaatehuoneen ja saunan yms. laittamiset varmasti jäävät sinne muuton jälkeiseen aikaan.

Ja eiväthän ne hommat siihen suinkaan lopu, sillä kevätkesällä meitä odottaa vielä talon julkisivun ja pihan ehostaminen, mutta niitä onneksi pystyy tekemään sitten asuessakin.

SEURAATHAN BLOGIA JO FACEBOOKISSA?